Uusi kielipolitiikka Suomenkielisellä oltava oikeus itsenäiseen, ruotsittomaan suomalaisuuteen!

Mitkä julkiset palvelut saatava omalla kielellä ? Service på svenska ?

Tämä blogi on nelikielinen, interaktiivinen pitkäaikaisblogi.

Denna blogg utreder, vilken service ska tryggas på medborgares modersmål.

Ваше мнение важнo; Напишите ваши комментарии

You can use your own language, but there is no guarantee that you will be understood by all participants. 

Moderointi onnistuu yllä käytetyillä kielillä, mutta oma osuuteni on aina suomeksi.

 

Eli kokeillaan keskustelua julkisista palveluista,

jotka pitää turvata kansalaisen omalla äidinkielellä.

Näkökulma on ihmisoikeusnäkökulma.

 

Kommentointi siis omalla nimellä, omalla kielellä, ihmisoikeusnäkökulmasta,

oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus huomioiden.

 

 

Kommentit katsotaan mahdollisuuksien mukaan kerran päivässä.

Olen yksityishenkilö, en poliitikko.

Politiikassa tuen Simon Eloa.

https://www.facebook.com/EloSimon

 

Kielipolitiikkaa voi harjoittaa esim. sivuilla...

Edit:

HUOM. Julkaisemani sivusto on joutunut palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Saamieni selvitysten mukaan ainakaan jenkit eivätkä venäläiset ole hyökkäyksen takana ;-)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (115 kommenttia)

Ville Salonen

Kaikki tarpeellinen julkinen palvelu pitäisi olla meille kaikille Suomalaisille omalla kielellämme, eli suomen kielellä.
Siihen en ota kantaa, mikä on tarpeellinen julkinen palvelu.

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Tulkkipalvelu oikeusistuimiin. Muuta ei tarvita.
Kaikki muu julkinen palvelu tapahtukoon suomen kielellä.

Pekka Iiskonmaki

Ma mõistsin seda kõikides jutustatud keeltes. Kuidas sina?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen
Pekka Iiskonmaki

En ole sensuurin kannattaja ja jatkossa en kommentoi. Pardon.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Vabantage, ei ole siin tsensuurist kusimus,
teretulemast iga päev blogi juures.
Blogi jatkub suve saakka.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Suomi pitää muuttaa virallisesti yksikieliseksi maaksi. Sitä vaatii maan todellisten kieliolojen tunnustaminen sekä kaikkien suomalaisten oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.

Julkinen hallinto- ja palvelut tulee järjestää pääsääntöisesti maan enemmistön kielellä suomeksi.

Ruotsin kielestä tulee tehdä virallinen vähemmistökieli ja ruotsinkielisiä palveluita tulee järjestää tarpeen mukaan niillä alueilla, joilla ruotsinkielisten osuus väestöstä on merkittävä(yli 20%)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Minkälaiset olisivat suomenkieliset palvelut niissä Suomen mantereen kahdeksassa kunnassa, jossa suomenkielisiä on vähemman kuin 20 %? Millaiset palvelut tulisi taata Ahvenanmaan noin 1 400:lle suomenkieliselle?

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen

Kaikissa kunnissa kaikki palvelut suomen kielellä. Sitä tarkoittaa yksikielisyys. Niissä kunnissa missä on ruotsinkieleinen enemmistö, palvelut ovat edelleen suomenkieliset. Mikäli ruotsinkielinen ei pärjää suomeksi, tarjotaan hänelle tulkin apua.

Ahvenanmaa erotetaan kokonaan Suomesta. Mukaan lukien valtion tuet Ahvenanmaalle. Mitä he sitten tekevät suomenkieliselle vähemmistölleen on heidän, vähemmistön ja EU'n ihmisoikeustuomioistuimen välinen asia.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #21

Puhut niin kuin kunnan palveluja tarjoaisi joku ulkopuolinen, kansallinen työvoima. Näinhän ei ole, vaan kunnan fyöntekijät ovat useimmin oman kunnan asukkaita. Miksi ajattelet, että vahvasti ruotsinkielisellä alueella viranhaltijan ja asiakkaan pitäsi hoitaa asiansa suomeksi?

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #41

Siksi että yksikielisessä Suomessa ainoa virallinen kieli olisi suomi.
Mikäli virkailija ja asiakas ovat äidinkieleltään molemmat ruotsinkielisiä, saavat he tietenkin keskenään puhua ruotsia. Mutta asiakirjat ja kaavakkeet olisivat ainoastaan suomeksi.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Minkälaiset olisivat suomenkieliset palvelut niissä Suomen mantereen kahdeksassa kunnassa, jossa suomenkielisiä on vähemmän kuin 20%? Millaiset palvelut tulisi taata Ahvenanmaan n.1400:lle suomenkieliselle?"

Maan virallisella kielellä palveluita saisi tietenkin kaikissa kunnissa mannermaalla.

Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jota Suomen kielilainsäädännön määräykset eivät koske. Emämaan tulisi kuitenkin tarvittaessa painostaa saarimaakuntaa tarjoamaan suomenkielisille säälliset palvelut.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #25

Siitähän on nimenomaan tässä keskustelussa kyse. Mitkä ovat "säälliset" palvelut? Ahvenanmaallahan kielisuhteet ovat tasan päinvastaiset mannermaan kanssa. Siellä on 5 % kielivähemmistö. Kouluissa valtaväestö lukee heidän kieltään 7. luokalta alkaen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #33

Ahvenanmaalta on pakollinen suomi poistettu!

Finska är obligatoriskt i svenskspråkiga grundskolor (utom på det enspråkiga Åland).

Åland - fakta och statistik i Landguiden
www.landguiden.se › Länder/Områden › Europa - Käännä tämä sivu

Endast engelska är obligatoriskt främmande språk i de åländska skolorna, medan finska och andra språk kan väljas frivilligt.

http://www.landguiden.se/Lander/Europa/Aland

http://sv.wikipedia.org/wiki/Obligatorisk_finskund...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #37

Jo, finskan är frivillig, men ålänningarna läser den ändå för att kunna ge den där 5 % procents minoriteten betjäning på sitt eget språk. :-) Och för att klara sig om de vill arbeta i Finland. Och för att kunna göra business i Finland, Och för att kunna betjäna människor från Finland i turismen och på färjorna.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Just det, största delen av de blå på Åland och i Österbotten.

Titta också här: http://bit.ly/RTUDR9

Käyttäjän soiheikki kuva
Heikki Soininen

Hauska kirjoitus. Miksi emme alkaisi käyttää jonkilaista skandinaaviskan versiota keskustellessamma erikielisten suomalaisten kanssa ? Voisimme nimittää sitä vaikka fennoskaksi. Olen käynnyt uranai aikana useisa pohjoismaisissa (nordiska) kokouksissa. Skandinaaviska toimii suurin piirtein niin, että riikinruotsalaiset puhuvat pääosin omaa ruotsiansa, norjalaiset sen verrna kun ruotsia osaavat ja panvevat sinne väliin omia sanojansa, samoin tekevät tanskalaiset. Suomenruotsalaiset yrittävät puhua jonkinlaista ruotsia joka kuulostaa kyllä täysin poikkeavalta riiksvenskaan verrattuna.
Fennoskaa puhutaan siis seuraavalla tavalla: Suomenkieliset puhuvat pääosin suomea, väliin voi pikantisti heitellä muista kielistä oppimiaan sanoja. Pahitteeksi eivät ole piristävät kielioppivirheetkään. Muut yrittävät puhua suomea niin paljon kuin osaavat ja loput sanomisensa kulloisellakin äidinkielellään. Fennoskasta voisikin tulle hauska yhteiskili eikä ole sanottu, että 10 v:n kuluttua jopa yliopistoissa olisi fennoskan professuureeja.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Hauska, mutta tällä on vakava tarkoitus.
Yritetään löytää jokin kansalaislähtöinen ratkaisu tähän
pakkoruotsi/kaksikielisyys -kysymykseen.

Aikaa on varattu puoli vuotta, ja keskustelu on moderoitu.
Ei siis sensuroitu, vaan kerran päivässä moderoitu.

Pysykää mukana, vaikka kerran viikossa.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Skola och dagvård, sjukvård, åldrings- och demensvård, rättsväsende och nödtjänster (alarmcentral, polis, brandkår) måste fungera helt och hållet på ens eget modersmål.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ok, vi kör igång med dessa inlägg.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kaikille:

Keskustelu jatkuu puoli vuotta, joten kommentteja voi jättää joka päivä,
mutta niitä ei lueta joka tunnin välein, vaan kerran päivässä,
yleensä iltaisin.

Cenita Sajaniemi

Sen sijaan että miettisin mitä palveluja haluaisin/tarvitsisin omalla äidinkielelläni toivon että "palvelu" on korkealuokkaista ja "uusinta uutta".
Monet ovat valmiita matkustamaan parempaa hoitoa saadakseen niin kotimaassa kuin muihin maihin.
Minulle kelpaa tulkki ja sanakirjat jos tiedän hoidon/palvelun olevan hyvää.

Voisimme innostua EU:sta, tai ainakin pistää plussat toiseen koriin..
On korkea aika myös Suomen sivistyä. Kauhea ajatus, että ihminen on tyhmistymässä.. johtuu ehkä tuosta pelottelupolitiikasta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Hyvä huomio. Sen sijaan, että palvelu olisi ehdottomasti saatava omalla kielellä, pitäisi panostaa palvelun laatuun.

Terveydenhoidossa kaiketi jo saa Suomen sisälläkin valita oman terveyskeskuksen koko maassa.

Kukin voi priorisoida, meneekö lähiläääkäriin, joka palvelee vain suomeksi vai esim. Pietariin lääkäriin, missä taatusti saa venäjänkielistä palvelua.

Monet venäläiset tuttavani käyvät Pietarissa erikoislääkärillä,
koska saavat siellä asiansa esitettyä omalla äidinkielellään.
Tavallisen flunssan voi hoitaa suomeksikin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Nyt liikutaan jo vähän yksityisten palvelujen puolella, eikö?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Yritetään löytää vastaus seuraaviin:

Mikä on se prosentuaalinen väestöosuus tai määrällinen väestöpohja,
jolla palvelut pitää saada omalla kielellä ?

Pitääkö julkisen sektorin taata palvelut julkisen
sektorin tuottamina nimenomaan kotikunnan alueella
vai voiko ne tuottaa ulkoistettuina esim. ostosetelillä
jossain toisessa kunnassa ?

Pitääkö omakielisten palveluiden tuottamiseen olla samankielinen hallintokoneisto (byrokratia) ?

Tulkkipalvelujen kannattajia "nakitan" seuraavalla:

Nykyaikaiset tulkkipalvelut ovat varsin monimuotoisia ja tehokkaita,
tulkin ei suinkaan aina tarvitse olla fyysisesti läsnä.

Lisää tietoa kaipaisin tulkkaustuotteista ja -palveluista.

Itse olen USAssa tutustunut tällaiseen firmaan,

http://www.languageline.com/

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Väestöosuuden alaraja voisi olla 20%. Silloin mukaan tulevat joka tapauksessa kaikki ne alueet, joilla voi puhua elävästä kaksikielisyydestä.

Pitää määritellä tarkasti, mitä omakielisellä palvelulla tarkoitetaan.

Ostoseteli on erinomainen ratkaisu. Silloin voi tarjonnan mukaan valita myös palvelukielen.

Omakielisille palveluille ei tarvita omaa hallintokoneistoa.

Tulkkausta ym. tukea internetissä.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ihan uteliaisuuttani kyselen mitä arvelet tapahtuvan, jos tuo kaksikielisen kunnan kynnys nostettaisiin 8%:ista 20%:iin? Sehän lähinnä tarkoittaisi, että pääkaupunkiseudun kunnat muuttuisivat yksikielisiksi. En tiedä oletko sitten Halla-ahon kannalla, että Helsingin ja Turun erikoisstatukset jäisivät jotenkin melko vahvoina voimaan.

Noh, kysymykseni on: luuletko ruotsinkielisten "suomalaistuvan" näillä yksikielisiksi muuttuneilla alueilla? Vai lähtisivätkö he muuttamaan ruotsalaisimmille maille, kuten esim. Porvooseen tai Raaseporiin?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #60

"Noh,kysymykseni on:luuletko ruotsinkielisten "suomalaistuvan" näillä yksikieliseksi muuttuneilla alueilla? Vai lähtisivätkö he muuttamaan ruotsalaisimmille maille, kuten esim. Porvooseen tai Raaseporiin?"

Ruotsinkieliset ovat jo nyt pääkaupunkiseudulla kaksikielisiä ja monet käyttävät suomenkielisiä palveluita. Tänään on muuten asiasta insändare Hbl:ssa.

Jos haluaa asua ruotsinkielisessä/ elävässä kaksikielisessä ympäristössä, pitää asua esim. mainitsemillasi seuduilla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #66

Kyllä, ja tätä muuttoliikehdintää onkin; huomattavin omassa tuttavapiirissäni on ruotsinkielisten pääkaupunkiseutulaisten muuttaminen Tammisaareen siirtyessään eläkkeelle.

Sinun mallissasi (jos jätetään historialliset Hki + Tku sivuun) suurin muutos olisi Espoossa. Kaupunki muuttuisi yksikieliseksi. Siellä asuu 20 000 ruotsinkielistä, heidän suomenkieliset perheenjäsenensä mukaan lukien pyöreästi 40 000 henkeä.

Varmaan olisi valtuuston puheenjohtaja Timo Soinille sulka hattussa, jos näistä veronmaksajista osa lähtisi vuosien mittaan muualle hakemaan ruotsinkielisiä kouluja ja vanhusten palvelutaloja. Joku muu taas saattaisi huolestua tilanteesta.

Yksikieliset radanvarsikunnat ylläpitävät ruotsinkielisiä ala-asteita mm. Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Hyvinkäällä ja pian Hämeenlinnassa, vaikka mikään ei heitä siihen velvoita. Miksi tekevät näin? Tuskin RKP pääsee siellä kiristämään, uhkaamaan, vehkeilemään tai taluttamaan ketään nuorasta. Millainen olisi Espoo, josta, sanotaanko vaikka 5 000 asukasta olisi muuttanut muualle?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #71

Mutta paljonko Espoossa on nimenomaan
yksikielisesti ruotsinkielisiä suomalaisia ?
Eivätkö he ole kaikki kaksikielisiä ?

Kävelin tänään Tampereella Samskolanin ohi,
ja pelkkää suomea siellä kuului välitunnilla.
Sitten joku _opettaja_ huusi ruotsiksi jotain,
ilmeisesti karkuun pyrkivälle oppilaalle ;-)

En usko tuohon muuttojuttuun ollenkaan..
Lipponenhan uhkasi, että suomenruotsalaiset muuttavat maasta,
jos pakkoruotsi poistetaan.

Mutta vastatkoot muutkin..

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #72

I mitt Esboscenario skulle ju nästan 90 procent inte flytta nånstans. Resten skulle fundera på att köpa sin följande bostad i Helsingfors, Borgå eller Ingå i stället. Visst funderar t.ex. barnfamiljer på just sådana frågor som var man får den skola man vill ha för sina barn, eller hur?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Nu borde du hålla dig till människorättsperspektivet som du talade om i intron. Mänskliga rättigheter är inte beroende av om det finns någon "prosentuaalinen väestöosuus" - att man är tillräckligt många. Mänskliga rättigheter utgår från individens behov. Det var ju individens rättigheter vi skulle diskutera, eller hur?

I Finland finns det redan många exempel på att kommunerna köper tjänster av varandra. Nästan alla tvåspråkiga kommuner har skolever från andra kommuner som inte har svenskspråkiga skolor.

I tvåspråkiga kommuner har man vanligtvis skild administration bara inom bildnings- och skolsektorn.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ihmisoikeudet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisuus,
jos tarkkoja ollaan.

Mutta hyvä huomio. Jatketaan myöhemmin.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Kansalais- ihmis- ym oikeuksien määrittely on tärkeä asia. Jos kielivähemmistöille tarjotaan julkiset palvelut enemmistön kielellä, niin ei se nyt tietenkään ihmisoikeusrikkomus ole. Näinhän kaikkialla maailmassa toimitaan.

Cenita Sajaniemi

Mielestäni jako kahteen (kolmeen) ei ole hedelmällistä eikä paranna tai kehitä asiaa eteenpäin.
Jo nyt esim. lääkäripalveluja saa monilla eri kielillä, halusi tai ei. Sen sijaan että kerron mitä vaadin tai luulen toisten tarvitsevan, voisimme katsella rajojen ulkopuolelle ja otta mallia sieltä missä hyvin toimitaan.
Tähän auttaa tulevaisuudessa suomalaisten parantuva kielitaito.

Omalla kielellä olisi mukavaa asioida ja mennä naimisiin, vaikka se onnistuisi ihan viittomakielellä tai nyökyttelemällä.

Tämä viranomaisjuttu rajoittaa.....

Cenita Sajaniemi

Jatkaisin omia pohdintoja.
Vapaan kielivalinnan kautta voimme kulkea sallivampaan suuntaan.
Kateellisena olen kuunnellut kertomuksia iloisesta Viipurista.

Tuolla toisella palstalla A.C. kertoo opiskelleensa Etelä-Saksassa...

Eli lisää sallivuutta/positiivisuutta kielten ja muun /tiedontaidon lisääntyessä. Kyllä ne "palvelut" siitä sitten suttaantuvat.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Sain juuri äkäisen puhelun!

Vinkiksi antamani kielipolitiikkaa
käsittelevä sivu antoi kuulemma virusvaroituksen...

Sivusto on joutunut palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Saamieni selvitysten mukaan ainakaan jenkit eivätkä venäläiset ole hyökkäyksen takana ;-)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ihmisoikeuksien määrittelystä ja sen suhteessa kielellisiin oikeuksiin:

Jos ajatellaan yleismaailmallisesti, kyllä minulle tärkein kieleen liittyvä ihmisoikeusvaatimus konkretisoituu oikeusturvassa.

Tuskin kukaan haluaa olla oikeudessa syytettynä täysin vieraalla kielellä. Tätä varten ei kuitenkaan vaadita kaikkialla maailmassa kaikkien tuomarien suomen kielen osaamista.

Minulla yksilönä on ihmisoikeuksiin perustuva oikeus tulla kuulluksi ja toisaalta minulle välitetään oikeuden istunnon sisältö omalla kielellä - tulkkauksen kautta.

Tulkkauksella siis turvataan yksilötason ihmisoikeudet.

Jos taas ajatellaan perheen tasolla, omakielinen koulu lapsille olisi tietysti hieno asia, mutta kyllähän suomalaiset expatit esim. Brasiliassa tai Kiinassa menevät yleensä amerikkalaiseen kouluun.

Omakielisen koulun puute ei siis ole ihmisoikeusloukkaus.

Suomessa kielivähemmistöille järjestetään oman kielen ja oman uskonnon opetusta varsin pienellekin joukolle, mutta omia kouluja ei ole kuin ruotsinkielisellä vähemmmistölle.

Miten pitäisi suhtautua ihmisoikeusnäkökulmasta siihen, että kunnan
3500 venäjänkielistä eivät ole oikeutettuja omakielisiin palveluihin, mutta saman kunnan 3000 ruotsinkielisille ne on turvattu ?

Eikö siinä ole yhdenvertaisuuongelma ?
Onko venäjänkielinen kansalainen
vähemmän arvokas kuin ruotsinkielinen kansalainen ?

Siis eettismoraalisesta näkökulmasta ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleis...

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Eikö siinä ole yhdenvertaisuusongelma?

Kyllä on.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Niin on. Mielestäni suomenveneläiset ovat niin vanha vähemmistö Suomessa, ja Neuvostoliito ajan jälkeen maassamme vakiintunut, että heille kuuluisi samanlaiset palvelut. Miksi niitä ei ole jo heille hommattu? Ja kenen pitäisi? Jonkun toisen vähemmistönkö?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #43

Kataisen hallitus voisi aloittaa venäjän kielen arvostamisesta,
antamalla suomalaisten valita ruotsin kielen
sijasta venäjän kielen opiskelun..

Nyt hallitus lähettää Venäjälle viestiä,
että venäjä on ala-arvoisempi kuin ruotsi,
vaikka suurimmassa osassa Suomen kunnista asuu enemmän
venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä.

Seuraan erityisesti Vantaan kehitystä.
Siellä on kohta enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä,
mutta vain ruotsin kielellä saa palveluja.

http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-12-18_...

Käyttäjän jumminoma kuva
jukka makinen Vastaus kommenttiin #43

Pakkovenäjä pakkoruotsin lisäksi ja virkamiesvenäjä virkamiesruotsin lisäksi. Pari sukupolvea lisää tuolla periaatteella niin pakkosomalia kaikille.

Käyttäjän heikkitala kuva
Heikki Tala

"Skola och dagvård, sjukvård, åldrings- och demensvård, rättsväsende och nödtjänster (alarmcentral, polis, brandkår) måste fungera helt och hållet på ens eget modersmål."
Jan-Erik, pitääkö tämän koskea kaikkia Suomen kansalaisia? Siis kaikkia niitä Suomen kansalaisia, joilla jo nyt on pari sataa eilaista äidinkieltä? Vai voisiko vaihtoehto Ruotsin mallin mukainen, että nuo palvelut toimivat pääsääntöisesti maan pääkielellä (Suomessa suomi)?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Som princip ja. Om t.ex. en demenspatient till sist bara talar sitt modersmål (t.ex. ryska eller vietnamesiska) är det humant att försöka ordna en del av vården på det språket. På samma sätt får invandrares barn ju undervisning i sitt hemspråk. Sedan är det en annan sak att det ofta inte går att ordna - ju mindre minoriteten är, desto svårare. I Sverige är också möjligheterna att ordna ad hoc service på minoritetsspråk större, eftersom landet har fler invandrare och minoriteter än vi.

På samma sätt får ju många svenskspråkiga finländare inte heller alltid service på sitt modersmål enligt språklagen. Men många kräver det inte heller, och många väljer det inte ens. På finskspråkiga orter, t.ex. Lahtis, valde föräldrarna till barnen i den svenska skolan (klass 1-6) hellre finskt högstadium med en del av lektionerna på svenska än att skicka sina barn 90 km till närmaste svenska högstadium i Vanda.

Cenita Sajaniemi

Hangosta toiseen asteen suomenkieliset opiskelijat kuljetetaan päivittäin Lohjalle. Kilometrejä n. 100 suuntaansa.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Vai voisiko vaihtoehto (olla) Ruotsin mallin mukainen, että nuo palvelut toimivat pääsääntöisesti maan pääkielellä (Suomessa suomi)?

Hallituksen harhainen kaksikielisyysstrategia pyörittelee kysymystä kaksikielisyyden kustannuksista. Niitä kuulemma ei voi, eikä oikeastaan kuulukaan laskea. Mitään ylimääräisiä kustannuksia tuskin edes syntyy.

Jos asia olisi näin mukavalla mallilla, niin silloinhan Suomessa pitäisi tietysti järjestää omakielisiä julkisia palveluita yhdenvertaisesti kaikille pienillekin kielivähemmistöille.

Totuus on kuitenkin toinen. Suomen virallinen kaksikielisyys on 95%:lle suomalaisista vain kohtuuton taakka ja valtava kustannus.

Palvelut voidaan ja tulee järjestää kaikille suomalaisille oikeudenmukaisesti, yhdenvertaisesti ja tarkoituksenmukaisesti maan valtaenemmistön kielellä suomeksi.

Pienenä kielivähemmistönä ruotsinkieliset tarvitsevat, oppivat ja valtaosaltaan osaavat sujuvasti suomea ja pystyvät siksi vaivattomasti käyttämään suomenkielisiä palveluita.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Den här diskussionen handlar nu inte riktigt om det som Jules ville. I intron sägs att vi skulle diskutera vilken service medborgare borde ha. Nu talar vi istället om vilken service (andra) medborgare inte borde ha.

Det är också mitt fel för att jag drog in Åland och österbottniska kommunerna i diskussionen. Jag gjorde det för att jag vill att ni gärna ska försöka tänka er in i hur det är att vara i minoritet i sitt eget land hela sitt liv t.ex. genom att bo i de här områdena - och vad ni i så fall skulle tycka att ni borde få för tjänster på ert eget språk av samhället.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Näkökulmia voi olla useita.

Mitä yksilö voi odottaa yksilön näkökulmasta, globaalisti ?
Mitä ovat ihmisoikeudet ja yksilön oikeudet ?

Toisaalta miten suuri vähemmistön pitää olla, jotta voidaan ihmisoikeuksien sijasta vaatia vähemmistöoikeuksia ?

Siihen tarvitaan prosenttirajoja.

Miten suuri vähemmistö voi odottaa saavansa palveluja omalla kielellä ?

Prosentuaalinen osuus on käytössä useimmissa maissa.

Suomessa 3000 ruotsinkielistä muuttaa puolen miljoonan asukkaan kaupungin ruotsinkieliseksi, mutta 5000 venäjänkielistä ei muuta
edes 50 000 asukkaan kuntaa venäjänkieliseksi eikä venäjänkieliselle anneta mitään kieleen perustuvia oikeuksia..
Siinä on yhdenvertaisuusongelma.

"Yksi suomenruotsalainen vastaa sataa ryssää,
mutta entäs kun tulee se sadasyhdestoista ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yksi_suomalainen_vast...

http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-12-18_...

---------------------

Mutta kuvitellaan itsemme vähemmistön asemaan esim. Pietarsaaressa,
Raaseporissa ja Ahvenanmaalla.

Mitä palveluita haluamme saada sellaisilla alueille,
missä suomenkielisiä on 20-49 % ?

Millaisia palveluita pitäisi tarjota muunkielisille niillä alueilla,
missä meitä on 90-99,9 % ?

Millaisia palveluja suomenkielinen saa Ahvenanmaalla,
missä ruotsinkielisiä on 95 % ?

Moraalis-eeettinen, reilu meininki- näkökulma.

-------------------

Itse ehdotan suurimpaan osaan Suomea Tampereen mallia:

Ruotsinkielisille omat koulut, seurakunnat ja kulttuuriautonomia.

Muut palvelut suomeksi, koska 95 % palveluntarjoajista
on suomenkielisiä.

Oikeuslaitoksen ruotsinkieliset palvelut samalle tasolle kuin suomenkielisillä oli suurvalta-Ruotsissa vuoteen 1808 asti.

TV1 lähettää juuri sarjaa, jossa kehutaan Ruotsin-vallan aikaa.

"Se oli hyvää aikaa", joten sieltä saadaan standardi.
http://yle.fi/ohjelmat/1857881

Rajaksi kunnan kaksikielisyydelle 30 %, päätösvalta kunnille,
valtion tuki keinotekoiselle kaksikielisyydelle pois (Lohja).

Jatkakaa ;-)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Den här diskussionen skulle pågå i sex månader, nu kommer du redan med de första slutsatserna...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #47

Johtopäätökset tehdään kesällä, mutta eri malleja pitää esitellä.

Täytyy yrittää jotenkin jäsentää tätä, rakentaa eri skenaarioita.

1) Suomi jatkaa kaksikielisenä ja ruotsin kieli on edelleen tasavertainen kansalliskieli

TAI

2) Suomi säädetään maan pääkieleksi ja ruotsin kielen vähemmistökieleksi

Täällä on nyt kahta eri skenaariota sekaisin, joten yritetään nyt mennä tuon ekan skenaarion mukaan eli perustuslain 17 § ja 122 §.

Jos emme pääse järkevään tulokseen nykyisen perustuslain mukaisessa skenaariossa, pohditaan sitten skenaario 2.

Eli pidetään perustuslaki 17 § voimassa ja pyritään löytämään järkevä ratkaisu sen perusteella.

Sopiiko kaikille ??

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

122 §
Hallinnolliset jaotukset

Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Kuntajaon perusteista säädetään lailla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

En undersökning om frivillig svenska/finska visar att 84 % av finskspråkiga i två- och svenskspråkiga kommuner anser sig ha fått bra service på sitt modersmål - alltså inte alla. Så det här problemet finns också i den andra riktningen. Att finskan är frivillig i studentexamen kanske till och med gör det svårare att rekrytera folk som kan avhjälpa det här problemet.

Av de svenskspråkiga intervjuade i samma undersökninganser 39 % ha fått bra service på sitt modersmål.

http://bit.ly/SI4kDV (sid. 27)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Sopiiko kaikille, että yritetään löytää ratkaisu ilman perustuslain muutosta ?

Perustuslain muutosskenaarion on esittänyt jo mm. Halla-aho.

http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_...

Mutta kokeillaanko ensin nykyisellä perustuslailla
löytää oikeus ja kohtuus ?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Mutta kokeillaanko ensin nykyisellä perustuslailla löytää oikeus ja kohtuus?

Nykyinen perustuslaki ei ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen, eikä siksi kelpaa pohjaksi.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Ehkä osviittaa keskusteluihin myös tästä Euroopan peruskirjassa alue- ja vähemmistökielistä, jonka Suomi alkoi noudattamaan 1998.

http://www.coe.int/t/dg4/education/minlang/textcha...

Minulle sopii keskustelu molemmista malleista. Toivoisin kuitenkin, että keskusteltaisiin yksilön tarpeista ihan niin kuin keskustelija pohtisi omalta osaltaan omia tarpeitaan vähemmistötilanteessa. Jos asuisitte Ahvenanmaalla. Jos toimisitte kotimaisella alalla, jossa esim. EU (hypoteettisesti) olisi säätänyt, että kaiken kommunikoinnin on tapahduttava englanniksi.

Postauksissa #8 ja #44 on konkreettista kommentoitavaa.

Cenita Sajaniemi

Jos asuisin suomenkielisenä Karjaalla, toivoisin ettei suomenkielistä kansalaisopistoa lakkautettaisi.
Ooooh, meni jo.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Palvelut tulee pääsääntöisesti tuottaa suomeksi. Etelä-Suomessa ruotsinkieliset ovat käytännössä suomentaitoisia, eikä suomenkielisten palveluiden käyttäminen tuota ongelmia.

Kankeammin suomentaitoinen pieni osa ruotsinkielisistä asuu seuduilla, joilla heidän väestöosuutensa on suuri ja ruotsinkielisiä lähipalveluita on helppo järjestää tarpeen mukaan.

Cenita Sajaniemi

Palvelua???
Esim. Bromarffffissa, joka on Raaseporissa sijaitseva suuri alue, ei ole minkään kielistä lääkäripalvelua. Lähin lääkäri voi olla 60 km päässä.
Eli yritän sanoa tässä uudelleen, ettei mielestäni kielellä ole niinkään väliä, kunhan palvelut "toimisivat".
Ja kaikille heille, joiden mielestä on kamalaa laittaa vanha ruotsinkielinen henkilö vieraskieliseen lääkäriin - älkää hyvät ihmiset jättäkö vanhempianne/isovanhempianne tällaisessa tilanteessa yksin; menkää mukaan.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #79

"Närståendetolk" är ju inte en dålig idé heller. Vill man sätta det i system, så borde man kanske ha rätt att t.ex. vara borta från arbetet för läkarbesöket på samma sätt som man har rätt att vara hemma när ens eget barn är sjukt.

Sedan handlar det förstås också om patientens integritet. Vill min gamla mormor tala om sin gynekologiska problem med mig som tolk osv.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #81

Maahanmuuttajat käyttävät usein lapsiaan tulkkeina..
Ei sekään mikään tavoiteltava tilanne ole.
Vanhemmat tulevat riippuvaisiksi lapsistaan..

Jatketaan nyt näiden avainalueiden selvittelyä:

Eli terveydenhoitoon liittyvät kysymykset ovat nyt selvästi ykkösaihe,
jolla omakielinen palvelu on ensiarvoisen tärkeää.
Siitä olemme laajasti samaa mieltä.

Tällä alueella tulkkien käyttö on mahdollista,
mutta ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin.

Mainittakoon, että olen itse toiminut lääkärin tulkkina,
kun venäläinen potilas jouduttiin viemään yöllä Tampereen ensiapuun.
Ihan hyvin se meni, vaikka en ole saanut mitään tulkin koulutusta.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

No, yritetään luovia, emmehän ole juristeja, vaan kansalaisia.

Perustuslain 17 § on varsin yleispiirteinen.

KIELILAKI sen sijaan on täsmällisempi.
KIELILAKI meillä pitää olla joka tapauksessa,
vaikka 17 § muutettaisiinkin.

17 §:llä on varmasti sen verran suuri symbolinen merkitys esim. Pohjanmaalla, että sen muuttaminen ei ilman "loukkaantumisia" onnistu.

Mutta kielilaki olisi avattava ja kuntien kielijaotuksia muutettava.

Toisaalta kunnat reagoivat jo asukkaiden tarpeeseen ihan ilman kielen virallista asemaakin.. siis arkijärkeä käyttäen..

Ainoastaan ruotsin kielelle on luotu hirvittävä poliittinen häkkyräbyrokratia "turvaamaan kielen asemaa"..

Muunkielisille palvelut saadaan kevyemmilläkin rakenteilla..

Esim. venäjänkielisille on kirjoja ollut Tampereeen kirjastoissa jo vuosikymmeniä, Vantaalla on venäjänkielinen päiväkoti, seurakunnissa panostetaan myös venäjän kieleen jne.
Ihan ilman mitään turhaa byrokratiaa.

YLEkin on vihdoinkin huomannut venäjänkielisen yleisön,
vaikka kielilaissa ei mainita venäjän kieltä.
Ihmisoikeus- ja tasavertaisuusnäkökulma siis otetaan huomioon ilman lainsäädäntöäkin, kun vähemmistöstä tulee tarpeeksi suuri.

Miksi ruotsi tarvitsee suoraan sanoen kahlehtivan ja painostavan lainsäädännön ? Minulle se viestii, että ruotsi on rasite.
Haluan keventää tätä rasitetta.

http://yle.fi/uutiset/_______/6451354

PS. Kansan eheyden nimissä en aseta vastakkain ruotsia ja venäjää, mutta esim. Tampereella on jo kauan ollut enemmän venäjänkielisiä kuin ruotsinkielisiä. Kohta sama on todellisuutta Vantaalla.
Myös vironkielisiä on Vantaalla kohta enemmän kuin ruotsinkielisiä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Olin koko päivän "liikenteessä" ja yritin löytää tilanteita, missä nimenomaan suomen kieli olisi ainoa vaihtoehto palvelun vastaanottamiseksi..
Olen sen verran asunut ulkomailla, että en oikein keksinyt mitään, mitä en voisi hoitaa esim. englanniksi.
Kaikkialla olen tullut toimeen.
Kiina on ainoa maa, missä minua ei ymmärretty muuta kuin elekielellä.
Mutta sitä elekieltä he tosiaan ymmärsivät,
sain ostettua laastaria ihan ruumiinkielellä.

Kuitenkin yksi asia, joka tuli mieleen nimenomaan omalla kielellä saatavista palveluista on LÄÄKÄRI.

Vain omalla äidinkielellä voi kuvailla, miten kihelmöi, kutiaa, syyhyttää tai muuten vain on kummallisia tuntemuksia.

Mutta, lääkärillä pitää olla sama äidinkieli ja sama äidinkielen ymmärtämistaso kuin minulla. Siihen ei opitulla kielellä pääse.

"Olemme erityisen huolissamme siitä, että jossain paikkakunnilla on syntynyt toimintayksiköitä, joissa on useita ulkomaalaisia lääkäreitä. Silloin käy helposti niin, että nämä lääkärit puhuvat keskenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Se lisää helposti turvattomuuden tunnetta sairaalassa ja hidastaa lääkäreiden suomen kielen oppimista, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson Iltalehdessä.

Suomea huonosti taitavat lääkärit aiheuttavat ongelmia apteekeillekin. Apteekkari-lehti kertoo mm. oudoista resepteistä.

Näin ohjeistettiin käyttämään ehkäisylaastaria:

Käytö aloitetaan kukautisten 1. päivänä, lastari vaihdetaan kieroon 8 ja 15 päivä. eli 7 vrk vällein. Kieroon neljanel viikolla ei käyt lastari.”

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194787455769/arti...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Bra exempel! Jag skulle nog vara lite orolig att man en dag säger att det är okej att läkaren får tala t.ex. engelska "för att de inte går att hitta någon finskspråkig" och "kaikki suomalaiset osaavat kuitenkin vähän englantia".

Det är precis så som språklagen till sist inte har någon betydelse för finlandssvenskar. Många bryter inte alls medvetet mot den lagen. Men om man inte lyckas anställa svenskspråkig personal, så säger man att det är bättre att ha en finskspråkig läkare än att inte ha någon läkare alls. Och så vidare.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Men om man inte lyckas anställa svenskspråkig personal...

Mutta sitähän koulutetaan kiintiöissä. Mihin se katoaa ?
Yksityispraktiikkaan Helsingissä ?

Jos on kielikiintiöt koulutuksessa, silloin pitäisi olla velvollisuus mennä Pohjanmaalle töihin palvelemaan ruotsinkielisiä.

Missä ovat ruotsinkieliset kiintiölääkärit ja lakimiehet ?
Onko tehty tutkimusta heidän sijoittumisestaan isänmaan palvelukseen turvaamaan kaksikielisyyttä ?

http://www.hs.fi/politiikka/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri...

Käyttäjän riittavirtanen kuva
Riitta Virtanen

Suomesta pitää tehdä virallisesti yksikielinen valtio. Nyt elämme tilanteessa, jossa v. 1968 tehdystä lehmänkaupasta on seurannut nykyinen tilanne, että kaksikielisessä valtiossa pitää molempia kieliä kaikkien opiskella AINA. Tämä lehmänkauppa ja siitä alkanut poliittinen perinne RKP:n osallistumisesta hallitustyöskentelyyn on myös mahdollistanut, että systeemiä on koko ajan tiukattu ja tiukattu,
viimeisinä temppuina Ylen asennemuokkaus, Lohja, Pyhtää etc.

Kustanuksia ei saa laskea, koska asia on sellainen jota rahassa ei mitata. Mitä nyt opiskelijoista, joiden pääsy työelämään viivästyy, miksi eivät opiskelleet kun tunneilla kuitenkin piti istua.

Perustelut ovat toinen toistaan naurettavampia. Suomenruotsipakko on kohtuuton, ja koko systeemi tulee kohta alas kuten Neuvostoliitto. Ruotsista voi käydä katsomassa mallia, miten suomalaiset siellä klaaraa kulttuurin ja muun suteen.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Oikeastaan haluaisin kutsua kaikki keskustelijat tänne Tampereelle tutustumaan suomenruotsalaiseen arkipäivään.

En usko, että täällä on ollut mitään ongelmia heillä,
vaikka Tampere on yksikielinen kaupunki.

En tosin erota, kuka on suomenruotsalainen,
kun melkein kaikki puhuvat täällä suomea tai tamperetta-
ja muunkielisillekin palvelut on turvattu.

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maah...

Palataan Espoon ja muun pohdintaan myöhemmin.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

En telefontid är kanske inte vad jag förstår med "palvelut järjestetty".

I övrigt sympatiserar jag ofta med Tammerforssvenskarna och hur de ser på sitt svenska språk. Men jag tror att de hör till de få som är "täysin kaksikielisiä" på det sätt som t.ex. Tuomo Salovaara tror att de allra flesta finlandssvenskar är.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Men jag tror att de hör till de få som är "täysin kaksikielisiä" på det sätt som t.ex. Tuomo Salovaara tror att de allra flesta finlandssvenskar är."

Jopa hallituksen kansalliskielistrategiassa suurta enemmistöä ruotsinkielisistä pidetään kaksikielisinä. Raportin mukaan suomenruotsalaisissa on "kymmeniä tuhansia, jotka eivät osaa sujuvasti ruotsia". Osaavat siis kuitenkin vähemmän sujuvasti.

Valtaosa ruotsinkielisistä tarvitsee sujuvaa suomea ainakin työelämässä. Tällä suomentaidolla pystyy myös vaivattomasti käyttämään suomenkielisiä palveluita. Tämä on ajatukseni pointtti.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Här skulle jag fortsätta från Jules post #44. Min erfarenhet är att svenskspråkiga kan smidig finska ganska i korrelation med hur stor andel de finskspråkiga är på ens hemort.

Den språkkunskap man behöver när man ligger på sjukhus, eller sitter hos polisen, är för det mesta inte samma språkkunskap man har via sitt arbete.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Viola Heistonen:
"Безусловно у русскоязычных было бы меньше конфликтов с чиновниками, если бы имели возможность разъясняться на русском языке или был бы переводчик по-началу."

"Venäjänkielisillä olisi vähemmän konflikteja virkamiesten kanssa, jos olisi mahdollista selittää asioita omalla kielellä tai käyttää aluksi edes tulkkia."

Onko tulkin käyttö vaikeaa järjestää ? Onko kysymys rahasta vai hyvästä tahdosta ? Venäjää osaavia virkamiehiä ei taida olla edes olemassa...

Olen lukenut yhden tutkimuksen, että kolmen ensimmäisen maassaolovuoden jälkeen maahanmuuttaja ei enää tarvitse tulkkia.

Millaisia kielivaikeuksista johtuvia konflikteja yleisimmin esiintyy ? Julkisuudessa on eniten ollut huostaanottotapaukset..
Mitä muita ongelma-alueita on ?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Asiakaislähtöinen välikommenti: kumpi se itse asiassa on joka sitä tulkkia tarvitsee, asiakas vai virkailija... ? :-)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Otetaan seuraava kokonaisuus:

Oikeusturva.

Tampereella on ollut viime aikoina oikeusjuttuja,
joissa syytettyinä on ollut suomea huonosti osaavia maahanmuuttajia.

Yksi jutuista oli ns. tanssikoulu-juttu.
Siinä syytetyt olivat espanjankielisiä.

Heille oikeudenkäynti tulkattiin.

"Mies piti oikeudessa puheenvuoronsa espanjaksi. Tulkki käänsi sen suomeksi. Mies esiintyi oikeudessa hiljaisena ja nöyrän oloisena."

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194724218473/arti...

Mitä ongelmia tulkkauksessa voi olla ?

http://yle.fi/uutiset/oikeustulkeille_tulossa_erik...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

"Mitä ongelmia tulkkauksessa voi olla ?"

Helsingin käräjäoikeus: toimari on saanut potkut heti muutaman päivän jälkeen ja syyttää työnantajaa laittomasta irtisanomisesta. Suomenkielisiä: tuomari, asianajajat, ruotsinkielisiä: asianosaiset, todistajat. Tulkki paikalla, koska valtaosa esiintyvistä ovat vahvasti ruotsinkieliseltä seudulta.

Avaintodistajaa pyydetään luonnehtimaan tj-n käytöstä uudella työpaikalla.
Muuten erittäin taitava tulkki missaa kuitenkin ja oikeus jää uskoon, että hän on ollut "etuileva", kun hän todistajan ja sanakirjan mukaan on ollut "röyhkeä, tungetteleva".

Näin (taitavan) tulkin avustuksella. En tiedä missä oltaisiin menty huonomman tulkin kyydissä, tai täysin ilman tulkkia.

Käyttäjän VesaPeltoluhta1 kuva
Vesa Peltoluhta

Pakkoruotsi lopetettaisiin!

Suomi ja ruotsi ovat valtiomme kansalliskieliä. Unohdetaan siis heti kättelyssä palvelujen nykyisenkaltainen ja laajamittainen, suomen- ja ruotsinkieleen verratava, tuottaminen muilla kielillä (yksityinen puoli on asia erikseen). Suomi on valtion pääkieli, joten suomenkieliset palvelut tulee olla saatavilla kaikkialla Suomen valtion alueella.

Kunnan/kaupungin kaksikielisyys ja suomen-/ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen olisi nykyiseen tapaan pakollista, jos kunnassa/kaupungissa on vähintään 10% väestörekisteriin suomen-/ruotsinkielisiksi merkittyjä asukkaita. Lukumäärään perustuva kunnan/kaupungin kaksikielisyys poistettaisiin ja vain tuo 10% raja ratkaisisi.

Kaksikielinen kunta voisi järjestää vähemmistökieliset palvelut itse, tai ostaa ne kokonaan tai osittain vaikkapa naapurikunnalta. Mikäli palvelut ostettaisiin naapurikunnasta, voisi niiden ajallisesti sallittu etäisyys olla vaikkapa sama kuin yläkoulun oppilaiden koulumatka, eli enintään 3 tunnin edestakainen matka. Matka-aika mitattaisiin alkavaksi palvelunkäyttäjää lähimmältä julkisen liikenteen pysäkiltä ja päättyväksi silloin kun julkinen liikenneväline saapuu paikkaan, jossa vähemmistökielistä palvelua on saatavana.

Yksikielisesti ruotsinkielinen kunta voisi samalla periaatteella hoitaa suomenkieliset palvelut vaihtoehtoisesti myös ostopalveluina. Yksikielisesti suomenkielisellä kunnalla ei olisi velvoitetta järjestää ruotsinkielisiä palveluja muuten kuin mitä laki määrää asioiden hoitamisesta viranomaisissa, mutta nekin voisi järjestää tarvittaessa tulkkipalveluina.

Pakkoruotsi lopetettaisiin!

Pidän oikeuden vaihtaa mielipidettäni kuin tuuliviiri ;-)

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Siinähän se Vesakin!

... eli puhut tilanteesta joka on jo toteutunut kunnassa, jossa olet itse valtuutettuna. Luoteinen naapurikuntanne, jossa on vain 2 000 asukasta joista tarkkaan 10,2 % (!) ruotsinkielisiä tuo jo kaikki ruotsinkieliset ala-koululaisensa teille käymään koulua ja maksaa siitä. Eli kunta hankkiutuu eroon velvoitteestaan ostamalla palvelut.

Sitten on myös käänteisesti muuttovoittoisia ja kasvavia kuntia, jotka pelaavat "kuntamarkkinoilla" tarjoamalla vapaaehtoisesti ruotsinkielisiä koulupalveluja, vrt. postaustani #71.

Maksimikoulumatkoissa olisi varmaan kohtuullista, että se olisi kaikille suomalaisille sama maksimikoulumatka, eli 2,5 tuntia alle 13-vuotiaille ja sitten tuo mainitsemasi kolme tuntia vanhemmille lapsille. Suurin osa Suomesta taitaa olla riippuvainen siitä, että nuo maksimit alitetaan koulutakseilla, eikä julkisilla.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Käytyäni sunnuntain auringossa kävelemässä, sattumalta toisen kaupunkimme eduskuntaryhmän puheenjohtajien kotikulmilla, minulle selvisi seuraava:

Omasta puolestani KAIKKI maamme kielisäädökset saavat olla pöydällä muutettavina, jos enemmistö osoittaa tiedostavansa mitkä muutosten seuraukset ovat. Vähän niin kuin ajo-opetuksessa oleva juniori; jos hän osoittaa tiedostavansa kaveriporukan painavan 25 tonnia kun auto lähtee mutkassa luisuun, niin saa Pösön avaimet.

Ei pakkoruotsi aikanaan poistu niin, että pääministeri Halla-aho astuu parvekkeelle ja sanoo, että nyt se vapaus on tullut, ja kaikki heittävät riemusta piponsa ilmaan.

Pakkoruotsi on poistettavissa vuoden 2016 uusissa opetussuunnitelmissa, ja niihin voi laajalti vaikuttaa nimenomaan nyt. Vapaa kielivalinta tulee tuottamaan pienemmille ja köyhemmille kunnille lisäkustannuksia, mutta siihenkin voi ruveta ehdottamaan tukitoimenpiteitä.

Suomenruotsalaista vähemmistöä pidetään usein hankalana omine edunvalvontoineen. Kohtuullista olisi ottaa huomioon, että monet ruotsinkieliset samalla jättävät vaatimatta niitä oikeuksia, jotka kielilaki muodollisesti heille suo. Jos näitä oikeuksia vaadittaisiin lain kirjaimen mukaan, maamme hallinto-oikeuksissa olisi kymmeniätuhansia keissiä odottamassa.

Tässä asiassa olemme monet meistä "salovaaralaisia". Jos ei tänään osattu kommunikoida ruotsiksi maanmittaustoimistolla, niin hoidettiinpa sitten suomeksi - so what? Mutta ikääntyvä setäni ei olisi omaa rantavesiriitaansa selvittänyt samassa virastossa yhtä sujuvasti.

Tuomo Salovaara on oikeilla jäljillä tällä "olette kaikki kaksikielisiä", kunhan osaisi vielä siihen maalipurkkiinsa vähän nyansseja sekoittaa. Silloin voidaan tässä asiassa löytää ihan hedelmällisiä ratkaisujakin.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Kiinnitin huomion tuohon prosenttimäärään. 20% on erinomainen luku, varsinkin kun kuntien koko tulee kasvamaan. Oikeassa elävässä kaksikielisessä kunnassa on 20% ja mm Magman tutkimuksen mukaan 30% asukkaista vähemmistönä. Niinpä niissä kunnissa, joissa on vaikkapa tuo 20% ruotsinkielisiä, voidaan palvelut järjestää heidät huomioiden. Jaakko Häkkinen kirjoitti jo vuonna 2011 asiasta. "Objektiivinen kielipoliittinen muistio" löytyy täältä:

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Kielipolii...

"Nykykäytännön mukaan kaksikielisen kunnan raja ylöspäin on 8 % ja alaspäin 6 % (silloin kun ruotsinkielisten osuus vähenee), mutta absoluuttisen lukumäärärajan (3 000 henkilöä) perusteella esimerkiksi Vantaa on kaksikielinen, vaikka siellä on ruotsinkielisiä vain 2,9 %. Nykyiset rajat kui-tenkin tuntuvat kovin alhaisilta: 10 % edustus vastaisi lukumääräsuhdetta 1 : 9, eikä edes tällaista eroa voida pitää kahden samaa suuruusluokkaa edustavan kieliryhmän suhdelukuna. Mikäli raja olisi 20 %, olisi lukumääräsuhde 1 : 4, jolloin voitaisiin jo puhua kahdesta suuruusluokaltaan sa-mantasoisesta kieliryhmästä. Tällaisesta osuudesta alkaen voidaan jo pitää mielekkäänä ajatusta kunnan kaksikielisyydestä."

Siinä on myös hyvä taulukko, jossa verrataan tlannetta nyt ja 20% mallin välillä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Niinpä niissä kunnissa, joissa on vaikkapa tuo 20% ruotsinkielisiä, voidaan palvelut järjestää heidät huomioiden."

Ruotsinkielistä työvoimaa olisi riittävästi tarjolla:
ruotsinkielisiä vanhustenhoitajia,
ruotsinkielisiä sairaanhoitajia, ruotsinkielisiä lääkäreitä..

Niille alueille, missä ruotsinkielisillä ei ole kriittistä massaa,
ei kaksikielisyyttä kannata väkisin pystyttää.
Silloinhan kaksikielisyyden ylläpito
kaatuisi suomenkielisten velvollisuudeksi.

Meille suomenkielisille keinotekoisesta
kaksikielisyydestä ei ole mitään hyötyä.

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Juuri tuo korkeampi ruotsinkielisten osuus määrätyillä alueilla takaa sen, että paikkakunnan asukas saa nimenomaan omalla äidinkielellään palvelua kun ne palvelijat ovat äidinkieleltään samoja! Täytyy vain ohjata koulutus siihen suuntaan, että taataan ruotsinkielisten oikeus kouluttautua palveluammatteihin. Siellä missä on ruotsinkielisiä on myös palvelu turvattu äidinkielellä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Vapaa kielivalinta tulee tuottamaan pienemmille ja köyhemmille kunnille lisäkustannuksia..."

Uudessa tilanteessa ruotsin opetuksesta vapautuu resursseja. Suomi ja englanti olisivat kuitenkin pakollisia ja laajaa valikoimaa voisivat käytännössä tarjota vain suuremmat kaupungit. Kieltenopetus sopeutuisi helposti resurssien rajallisuuteen.

"Suomenruotsalaista vähemmistöä pidetään usein hankalana omine edunvalvontoineen. Kohtuullista olisi ottaa huomioon, että monet ruotsinkieliset samalla jättävät vaatimatta niitä oikeuksia, jotka kielilaki heille muodollisesti suo. Jos näitä oikeuksia vaadittaisiin lain kirjaimen mukaan, maamme hallinto-oikeuksissa olisi kymmeniätuhansia keissiä odottamassa."

Jos olisi vaadittu kuvaamallasi tavalla, olisi tilanne kriisiytynyt jo kauan sitten.

Yksi huomio: Äärimmäisen harva suomenkielinen osaa ruotsia niin hyvin kuin sinä suomea. Sitä kaikki ruotsinkieliset eivät ilmeisesti tule ajatelleeksi. Suomi on niin suomenkielinen maa, että ruotsinkieliset tarvitsevat ja oppivat suomea. Suomenkieliset taas eivät juurikaan tarvitse, eivätkä opi ruotsia.

Vähän itsestäni: Olen aikoinaan asunut Ruotsissa ja vähän opiskellutkin siellä. Olen Ruotsin ja ruotsin kielen ystävä ja suomenkieliseksi hyvin ruotsintaitoinen.

Keskustelu jatkukoon, Jan-Erik!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Miten tuossa 20 %:n mallissa hoidetaan oikeusturva ?

Voisiko esimerkiksi Vaasaan keskittää kaikki ruotsinkielisten oikeusasiat, jolloin sinne voisi kouluttaa äidinkieleltään ruotsinkielisiä palvelemaan maan ruotsinkielistä väestöä, jos ruotsinkielisille ei tulkkipalvelut omalla paikkakunnalla käy ?

Muualta kaksikieliset tuomioistuimet voitaisiin lakkauttaa
ja samalla poistuisi juristeiltakin pakollinen ruotsi.

Toisaalta yli 80 %:sti ruotsinkielisten alueiden suomenkielisten asukkaiden oikeusasiat voitaisiin hoitaa keskitetysti
vaikka Tampereella..

Nykyaikaisilla tietoliikenneyhteyksillä oikeudenkäynnin osapuolet eivät välttämättä joudu matkustamaan lainkaan.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Oikeudenkäynnin omakielisyys ei ole niin tärkeätä kuin miltä se äkkiä vaikuttaa. Suomenkielisissä oikeuksissahan käsitellään nykyäänkin monien erikielisten asioita ilman, että heidän oikeusturvan katsottaisiin vaarantuvan.

Onhan meillä suomenkielisillkin yleensä "tulkki" oikeudessa. Asianajajahan on oikeastaan "oikeustulkki".

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jag tycker att det skulle vara viktigt att diskutera kring att det finns olika slags service:

(a) kontinuerlig service - skola, åldringsvård
(b) ad hoc service enligt behov - sjukvård, nödtjänster
(c) byråtjänster - administration, byråkrati, tillstånd, bidrag

På de här områdena behöver man olika nivåer av språkkunskaper. Särskilt på nivå (c) tycker jag att man kunde börja utvärdera om människor lever i "20 %-miljöer" kan så bra finska att servicen inte behöver vara helt tvåspråkig, ens formellt.

Jag tycker att också de svenskspråkigas självförsörjningsgrad (omavaraisuusaste) i fråga om tjänster är en bra tanke som t.ex. Häkkinen inte tagit upp. Jag vet inte om någon har forskat i det.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Huomasitko tämän Virrin blogissa? Voisiko tämän lähettää suoraan kaikille sanomalehdille? :) Asianomaisen luvalla tietysti... Upea kooste!

❤ 2 Suosittele Janina Jansson
21.1.2013 19:45
2
Minä Suomen ruotsalaisena (kaksoiskansalaisena) ja Ankkalammikossa näitä asioita tutkineena toisin vielä lisänäkökohtia siihen, miksi pakkoruotsi on Suomessa täysin välttämätön. Painotan tässä ennen listaani, että en ole sfp:n jäsen, mutta läheisesti tunnen sen toimintatavat.

Nämä syyt pakkoruotsin välttämättömyyteen ovat varsin yksinkertaiset ja järkeenkäypiä:

1) Sillä ylläpidetään KULISSIA koko Suomen "elävästä kaksikielisyydestä", pois lukien Ahvenanmaa, missä sana kaksikielisyys on kirosananakin täysin kielletty.

2) "Kaksikielisyys" taas antaa oikeuden esim. suuriin kielikiintiöihin yliopistoihin. Näin yli puolet (52%) ruotsinkielisistä saa yliopistokoulutuksen kun taas suomenkielisistä tämän saa 29%.

3) Korkeimpiin virkoihin voidaan näin vaatia perusteellinen ruotsinkielentaito, jolloin Suomen ruotsalaisilla on etulyöntiasema virkaan haettaessa.

4) Ruotsinkielisille järjestöille ja kulttuurille pystytään näin pumppaamaan ylisuuret kunnalliset ja valtiolliset määrärahat.

5) Näennäinen pohjoismainen yhteistyö on kokonaan Suomen ruotsalaisten hallitsemaa. Tätä kautta saadaan myös merkittävät rahavirrat ohjattua Suomen ruotsalaisten kohteisiin ja Suomen ruotsalaisille henkilöille.

6) YLE:n budjetista saadaan suoraan Svenska YLE:lle 17% ja lisäksi YLE kustantaa SVT:n ohjelmat, jotka maksavat 6-8 miljoonaa euroa vuodessa.

7) "Kaksikielisyys" luo valtavasti kielellisesti rinnakkaisia ja hyväpalkkaisia työpaikkoja kuntien ja valtion palveluksessa.

8) "Kaksikielisyys" luo tuplabonusjärjestelmän Suomen ruotsalaisille, jonka avulla pääsee myös mukavasti ohittamaan suomenkielisten jonot esim. luomalla omat terveyskeskukset, päiväkodit, koulut, vanhainkodit, ylioppilastutkintolautakunnan, yliopistot, yliopistolinjat, armeijan joukko-osaston, TV- ja radiokanavat jne...

9) "Kaksikielisyyden" varjossa pystytään luomaan omaa lainsäädäntöä, kuten kielilait, laki Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionapujärjestelmästä, jne...Samainen Svenska Finlands folkting ansaitsee miljoonia euroja vuodessa valtionhallinnon käännösmonopolillaan.

10) Suomen "kaksikielisyys" luo myös erinomaisen platformin (alustan) ja infrastruktuurin riikinruotsalaisille yrityksille Suomessa. Käytännössä Suomi on näin täysin ruotsalaisten yritysten kotimarkkina-aluetta. Toisin päin tämä ei toimi, vaikka Ruotsissa on 720.000 suomea puhuvaa, mutta Ruotsista puuttuu vielä tämä tärkeä "kaksikielisyys".

Ja sokerit pohjalla.... Kaikkia näitä mainittuja asioita yhdistää se, että ne maksatetaan lähes kokonaisuudessaan suomenkielisillä veronmaksajilla esim. ahvenanmaalaiset on vapautettu YLE -verosta samoin verovapaana alueena turhista arvonlisäveroista.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

En huomannut tuota tekstiä..

Kieliaiheesta kirjoitetaan jo niin valtavasti,
ettei millään ehdi seurata kaikkea..

Kannattaa pitää luettelo "varastossa",
jos alamme keskustella toisaalla ehdottamastani aiheesta:

http://anuvehvilainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130...

Jonkin verran itse palveluaiheesta:

En ymmärrä esim. kokoomuksen vimmaa muuttaa ruotsinkieliset koulut kaksikielisiksi.

Ruotsinkieliset koulut eivät ole pois suomenkielisiltä,
eikä ruotsinkielisten koulujen muuttaminen palvele millään tavalla meidän suomenkielisten vapautta valita opiskelemamme kielet.

Virossakin on erikseen venäjänkielisiä kouluja,
vaikka venäjän kielellä ei ole virallista asemaa.

Koulu on tärkeä oman kieli-identiteetin rakentaja,
joten itse en koskisi lainkaan ruotsinkielisiin kouluihin.

Muutenkin Suomessa saisi olla enemmän vapautta perustaa esim. kristillisiä kouluja ja muita vaihtoehtoisia kouluja peruskoulun rinnalle.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Du skulle inte röra vid de svenska skolorna alls? Det låter ju bra. Inte heller om Salovaara-Häkkinen gör kommunerna enspråkiga vid 20 % och du vid 30 %?

Själv tycker jag ungefär som du om tvåspråkiga skolor. Utom att jag tycker att man kunde ha tvåspråkiga kurser som samarbete mellan en finsk och en svensk skola som tillval. På det sättet kunde man skapa flera alternativ att studera t.ex. främmande språk om undervisningsgrupperna annars var för små.

Jag tycker också att svenskspråkiga elever på det sättet kunde ha tilläggskurser i finsk modern litteratur, musik och populärkultur i finska skolor.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Paljon pureskeltavaa, tähän keskusteluun ehkä teemoja jäsenneltävissä dioista 13-19. Kyseessä siis Kuntaliiton materiaalia.

http://www.kommunerna.net/sv/sakkunnigtjanster/sve...

Käyttäjän JariHelispuro kuva
Jari Helispuro

Juha: kartta kunnista, jossa 20% asukkaista on ruotsinkielisiksi rekisteröitynyt.

http://www.kielipolitiikka.net/kuvat/r-suomi.jpg

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Ruotsinkieliset koulut eivät aiheuta suomenkielisille pakkoruotsivelvoitetta tai muuta kuormitusta.
Siksi suhtaudun niihin positiivisesti.

Muiden palvelujen tuottaminen ruotsin kielellä _keinotekoisesti_ kaksikielisissä kunnissa aiheuttaa suomenkielisille palveluvelvoitteen ja pakkoruotsin. Siksi tarvitaan järkevä prosenttiraja.

RKP:n paikallispoliitikkojen mukaan 30 % takaa elävän kaksikielisyyden.
Häkkinen-Salovaara pitävät 20 % rajaa sopivana.

Helispuron 20 % kartan alueella on ruotsinkielistä työvoimaa tarpeeksi tuottamaan palvelua ruotsin kielellä ruotsinkielisille kuntalaisille.

Ei ole järkeä alkaa purkaa niiden toimivia kunnallisia palvelurakenteita,
mutta yhteydenpidon valtioon tulee tapahtua suomen kielellä.

Se säästää kustannuksia ja vähentää virkamiesten ruotsin kielen tarpeen minimiin eli ruotsinkielisiin virkamiehiin. Tällöin poistuu tarve edes kysyä suomenkielisen virkamiehen ruotsin kielen taitoa.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36797

Jos jotain toimintoa ei voida tuottaa ruotsinkielisten omin voimin,
sitä ei pidä suomenkielistenkään velvoitteeksi sälyttää.

HUOM: Vuoden 2014 alkaen tulee voimaan uusi potilasdirektiivi:
Silloin ruotsinkielinenkin voi valita oman sairaanhoitonsa toteutuspaikan koko EUn alueella, vaikka Ruotsista!

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/sost...

http://www.mediuutiset.fi/kumppaniblogi/potilasdir...

Terveydenhuoltolain uudistus sallii kansalaisen valita oman terveyskeskuksensa ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidon paikan.

Näin ollen kaikkialla Suomessa ei ole tarvetta tarjota hoitoa ruotsin kielellä, vaan se voidaan keskittää 20 %:n alueelle.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Okej. Du anser alltså att det nuvarande systemet för svenska skolor i princip inte ska ändras. Det finns alltså svenskspråkiga skolor också i Esbo eller Vanda, fastän kommunen skulle vara enspråkig.

Europeiska minoritetsspråksstadgan §7.1b (ECRML) säger att Finland bör visa "respekt för det geografiska området för varje [...] minoritetsspråk för att trygga att gällande eller ny administrativ indelning inte utgör hinder för främjande av ifrågavarande [...] språk"

Så jag tror inte att man kan ändra Finlands språkkarta med något "20"- eller "30"-beslut om det betyder att minoriteten inte får någon service alls (utom skola) på de enspråkiga områdena. Däremot kan man diskutera hur man kunde reformera servicen här, så att servicen bättre går till dem som allra mest behöver den.

Det finns inget stöd i ECRML för att minoriteten ska sköta sin service helt själv. Men det är ett bra moraliskt krav, som jag tycker att finlandssvenskarna borde titta på.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Intressant information om patientdirektivet! Då kan du ju testa på att åka till London när du blir sjuk om du har "toiminnallinen englanti", så får du testa på hur det är att vara sjuk på ett främmande språk.

Så kan jag åka till Stockholm. Jag kan samtidigt fråga dem om de tänker ge dig vård på finska om du överlever England... Stockholm har ju finska som minoritetsspråk. :-)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

En nyt ehdi harrastaa sen syvällisempää pohdintaa, mutta laitan mielenkiintoisen, suomenvenäläisen puheenvuoron
"mausteeksi soppaan"...

"Vuonna 2030 venäjän kielen opetus on Suomessa korkealla tasolla. Perheitä tuetaan kasvattamaan lapset kaksi- tai kolmikielisiksi päivähoidosta alkaen. Suomalais-venäläisiä kouluja on kaikissa suurissa kaupungeissa ja ne ovat niin suosittuja, että kantasuomalaiset yrittävät laittaa omaa jälkikasvuaan sinne.

Syynä ovat erinomaiset työllistymismahdollisuudet alalla kuin alalla, koska matkailu Venäjältä, vienti ja teollisuuden yhteistyö venäläisten kanssa on kasvussa.

Venäjän kielen opetuksen taso alkoi nousta vuodesta 2017, jolloin venäjäkielinen vähemmistö sai virallisen kielivähemmistön statuksen.
Siitä lähtien kotikielen opetus kouluissa alkoi kehittyä, muuttui yhtenäisemmäksi ja lähestyi A-kielen opetuksen vaatimustasoa.

Suomen väestön moninaisuus näkyy kaikkialla. Kuntien ja valtioiden henkilökunnan rakenne vastaa aika lailla väestön rakennetta sekä määrällisesti että laadullisesti – joka portaassa on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Tätä edesauttoi vuonna 2015 käyttöön otettu tavoitteellinen rekrytointi eri aloilla – jo koulujen yläasteella ruvettiin järjestelmällisesti tukemaan eri kulttuureista tulleita nuoria ohjaamaan yhteiskuntaa palveleville aloille.
Samalla kiinnitettiin huomiota kantaväestön valmiuteen muuttuvaan yhteiskuntaan, kehitettiin toimivia ohjelmia ja koulutusta.

Se auttoi ymmärtämään uutta realiteettia. Ilmapiiri maassa muuttui positiivisemmaksi, mikä heijastui myös suomalaiseen identiteettiin – se vahvistui ja sai paljon monimuotoisemman sisällön."

http://www.2030.fi/paatoimittajalta/eilina-gusatin...

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Passar mig utmärkt. Sedan kan man ju fråga om "kiinnitettiin huomiota kantaväestön valmiuteen muuttuvaan yhteiskuntaan, kehitettiin toimivia ohjelmia ja koulutusta" leder till liknande protester som den obligatoriska skolsvenskan har gjort.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

En usko, että suomenvenäläiset vaativat pakkovenäjää,
vaan he toivovat ihan normaalia kunnioitusta ja ymmärtämystä omaa kulttuuriaan kohtaan.
Pakkoruotsin ongelma on nimenomaan jo aiemmin mainitsemani vaihtoehdottomuus ja ylhäältä tuleva sanelu:
Suomenruotsalainen päättää, mitä suomenkielinen saa opiskella.

"Kiinnittää huomiota" on varsin kaukana pakottamisesta.
Suomenruotsalaistenkin olisi kannattanut lähteä enemmistöön kohdistuvan kyykyttämisen ja pakottamisen sijasta juuri tuolle linjalle eli "Kiinnittämään huomiota".
Se olisi saanut aikaan sympatia-aallon, nykyisen antipatian sijasta.
Kuten Senja Larsen on todennut: "Suomenruotsalaisuuden markkinoinnista vastaava saisi yrityksen markkinoinnista vastaavana välittömästi potkut".. tai jotain vastaavaa. En muista tarkkaa sanamuotoa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Samaan aikaan Ruotsissa.. Suomihan on ainakin YLEn mukaan ruotsalainen..
Ehkä voisimme ottaa jotakin osviittaa myös kielipolitiittisiin ratkaisuihimme tuosta mallimaastamme..

Sigtunan kunnan liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen vuonna 2010 merkitsee sitä, että ruotsinsuomalaisilla on erityisoikeuksia Sigtunan kunnassa. Tätä työtä ohjaa ja valvoo suomenkielinen projektipäällikkö.
Mitä oikeuksia suomenkielisillä on kunnassamme?

Oikeus asioida kunnassa suomenkielellä, joko suullisesti tai kirjallisesti
Oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan, joko kokonaan tai osittain
Oikeus suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, joko kokonaan tai osittain
Oikeus edistää, kehittää ja säilyttää kulttuuriaan
Oikeus suomenkieliseen neuvonpitoon heitä koskevissa asioissa

Suomenkieliset yhteyshenkilöt

Voit ottaa yhteyttä kunnan suomenkieliseen projektipäällikköön ja suomenkielisiin yhteyshenkilöihin puhelinvaihteen kautta. Heidän yhteystiedot löytyvät myös sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on välittää yhteystietoja, sekä tietoja oman vastuualueensa toiminnasta. Yhteyshenkilöille voi myös lähettää sähköpostia tai jättää soittopyynnön.

http://www.sigtuna.se/suomeksi

Ruotsissa kukaan ei vartavasten opiskele suomea, vaan näiden palveluiden tuottamisesta huolehtivat nimenomaan äidinkieleltään suomenkieliset ruotsalaiset.
Miksei tämä malli kävisi myös Suomen ruotsalaisille ?

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Sveriges modell är ju tunnare än den finländska och omfattar till exempel inte sjukvård och skola. Men kontaktpersonerna är ett bra system för dem som absolut inte kan kommunicera med olika funktioner i Sigtuna kommun på svenska. Det kunde man säkert ha också i Finland. Nu vet åtminstone jag inte om de här människorna är anställda bara för att vara kommunens kontaktpersoner, eller om det som Sigtuna kommun bara har publicerat "telefonkatalogen över finskspråkiga anställda".

Om man skulle ha den här modellen i Finland skulle det leda till att svenskspråkiga under årens lopp skulle flytta till områden med stark svenskspråkig befolkning, där man t.ex. skulle kunna räkna med att sjukskötarna "inofficiellt" är tvåspråkiga, även om de inte måste vara det.

Tycker vi att det är en bra utveckling om det skulle uppstå tydligare ghetton/reservat/territorier med svensk befolkning? Kan vi snart återgå till frågan om det är bra om 5 000 svensk- och tvåspråkiga Esbobor flyttar från kommunen ifall den svenskspråkiga servicen blir mindre eller tas bort helt och hållet?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Niin, ghetto- ja eristäytymisajattelu on
sekin hieman kaksipiippuinen juttu.

Kumpi oli ensin, muna vai kana ?

Toisaalta kuulemma Helsinkiin suunnitellaan vain ruotsinkielisille tarkoitettua korttelia (Viktoria),
Ruskeasuolla on vain ruotsinkielisille varattu siirtolapuutarha,
minne ei suomenkielinen pääse ilman ruotsin taitoa..

Olen itse havainnut tiettyä omaehtoista "ghettoutumista" esim. siinä, että maahanmuuttajalapsia ei ruotsinkielisissä kouluissa juuri ole..

Huoli on aiheellinen, mutta mutta.. eikös RKP juuri ole vuosikymmeniä harjoittanut alueilla tätä eristäytymispolitiikkaa, erityisesti
Vaasan seudulla ja Länsi-Uudellamaalla ?

Esim. karjalaisten evakkojen asutuksen estäminen oli osa omaehtoista eristäytymistä jne..

Toiveet omasta autonomiasta ja ruotsinkielisestä Korsholman läänistä olivat vielä 40-luvulla kovasti tapetilla..
ja ovat varmaan vieläkin osalla RKP-läisistä.

http://www.luovutettukarjala.fi/historia/sijoittum...

Pohjanmaalla on muutenkin ristiriitoja:

"Poliisihallinnon uudistus keskittää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien poliisijohdon Vaasaan. Keskeisenä ja ratkaisevana perusteluna johdon sijoittamiselle Vaasaan ovat kielipoliittiset syyt. Seinäjoen esittämät niin toimintavolyymiin, sijaintiin kuin toimitiloihin liittyvät perusteet jäävät toisarvoisiksi kielipoliittisten perusteiden kanssa."

"Seinäjoki ei ole kielipolitiikan ainoa eikä edes merkittävin uhri. Kaikkein valitettavimpia ovat kielipolitiikan vaikutukset suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja sitä koskeviin suomenkielisten käsityksiin ja asenteisiin. Jos ja kun kielipolitiikka jo lähtökohtaisesti marginalisoi ruotsin kielen käytön vain suomenruotsalaiselle alueelle, on samalla luotu vahvoja perusteluja ihmettelylle ruotsin kielen oppimisen tarpeesta muualla Suomessa."

http://blogit.seinajoki.fi/?p=598

Raaseporissakin on kummia kuvioita:

http://www.raseborg.fi/bloggar/harri/1936-rkp-ajaa...

Eikä hyvin mene Paraisillakaan..
ghettoa rakennetaan Kemiönsaaren suuntaan..

http://www.saaristonkokoomus.fi/Kuntaliitos/Kl_tek...

Eikä Espoon ruotsinkieliset halunneet muuttaa Imatralle rajakouluun, vaikka vain viikkoa aikaisemmin imatralaiset pakotettiin ruotsin opintoihin kansan eheyden nimissä..

Kyllä tässä ihan omaehtoistakin "ghettoutumista" on havaittavissa..

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Jag har själv skrivit om den här frågan flera gånger, t.ex. här:

http://www.ostnyland.fi/ledare/2010-09-08/nar-vind...

Det härrär ett dilemma, som inte heller SFP har ett klart svar på. Jag tror att om SFP-politiker måste välja, så väljer de hellre "det svenska territoriet" än "ett tvåspråkigt Finland".

Om man vill som Salovaara-Häkkinen göra < 20 % kommuner enspråkiga, så behöver man naturligtvis inte skapa svensk service för små minoriteter (som dessutom inte använder den, utan tar servicen på finska om den är bättre). Men samtidigt uppstår då starka svenskspråkiga regioner som just i Seinäjoki-Vasa-exemplet, eller Pargas-Kimitoön, som för att kunna fungera organiserar sig på de svenskspråkigas villkor.

I Pargas tycker kok-politiker (och nog många finlandssvenskar också) förstås att det naturliga centrumet i regionen är Åbo och ingenting annat.

Själv tycker jag inte om territorieidén, bland annat för att den också försämrar servicen för de finskspråkiga i de områdena. Man kan stifta lagar om att man måste få service på finska överallt, men om kommunens anställda i t.ex. Närpes eller Nykarleby inte kan så bra finska så hjälper det inte.

Jag tycker att det är bättre om svenskspråkiga kunde bo runtom i landet, men att den svenskspråkiga servicen borde delas in i viktig "klass I"-service och mindre viktig "klass II"-service, som man i huvudsak skulle få bara på finska.

(Den svenska skolan ghettoiserar BTW inte sig själv ifråga om invandrare. Svenskspråkiga skolor skulle gärna ha fler invandrare, men invandrarna väljer av naturliga skäl landets majoritetsspråk för sina barn.)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

invandrarna väljer av naturliga skäl landets majoritetsspråk för sina barn"

Niin, suomenruotsalaisista tulee yhä leimallisemmin privilegioitu vähemmistö, jolla on tasavertaiset oikeudet ja sitten vielä hieman ekstraa (ylimääräistä)- erityisjärjestelyt sen LISÄKSI.
aivan RKP:n kansalliskielistrategian mukaisesti.

"Kansalliskielten, suomen ja ruotsin, tosiasiallinen kielellinen yhdenvertaisuus edellyttää eräissä tapauksissa erityisjärjestelyjä vähemmän käytetyn kieliryhmän kielellisten oikeuksien turvaamiseksi"

http://vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131...

5 % pampered minority vs 90 % suomenkieliset + 5 % uussuomenkieliset!

Mutta kuten sanottu, itse en lähtisi ensimmäisenä kouluja ajamaan alas,
vaikka kaikkia muita keinotekoisia rakenteita tulisi hallitusti alkaa sopeuttaa kielisuhteeseen 5-95!

Vrt ydinvoimala.. sitäkään ei voi yhdellä rysäyksellä pysäyttää,
vaan ajaa hallitusti alas.

Mielestäni tuo Raaseporin tilanteen kuvaus on todella osuva.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Oma näppituntumani on, että ruotsinkieliset itse haluavat eristäytyä "ghettoihinsa"- haluavat siis olla omissa mukavissa oloissaan.

Kun heidän määränsä ylittää 30 %,
he ottavat vallan käsiinsä oman puolueensa kautta.

Suomalaisilla ei ole vastaavaa ominaisuutta.
Meillä on taipumus olla tekemättä yhteistyötä.
En tiedä, onko se jokin "geneettinen ominaisuus"..

Suomalaisten eripuraisuus antaa ruotsin kielelle privilegion Suomessa.
Eli siinä mielessä koko ongelma on omaa syytämme.

Taisi jo Kekkonen ihmetellä, miksi emme kykene yhteistyöhän rauhan aikana, sota-aikana kansa oli yhtenäinen, mutta rauhan aikana vain tapellaan keskenään ja jokainen haluaa olla pomo.

Voiton korjaa vikkelä suomenruotsalainen.

Asia konkretisoituu kansalaisaloitteen teossa:
Kun nuori ja rohkea kansalainen teki kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamisesta, jopa itse poistoa kannattavat alkoivat arvostella:

"VÄÄRIN POISTETTU"!

Tulee mieleen se vanha palokuntajuttu: "Väärin sammutettu"
http://tiedemies.blogspot.fi/2012/04/vaarin-sammut...

Mutta tässä oma kansalaisaloite-ehdotukseni: Se täydentää
pian aloittavaa Kansalaisaloitetta numero 36..
Löytyy kansalaisaloite. fi -palvelusta.

Minuakin arvostellaan tietyillä tahoilla siitä, että suostun ymmärtämään kirjoitettua ruotsia.. tässä blogissa siis.

Kyllähän minä ymmärrän monia muitakin kieliä, ei kai se nyt voi olla este tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Yleensä ottaen näitä blogeja lukiessa ihmetyttää, että vain valitetaan ja marmatetaan, mutta mitään ratkaisuehdotuksia ei ole annettu.
Sampo Terhokin vain kuvailee ongelmaa, mutta missä ovat ratkaisut.

RATKAISUJA KEHIIN!
Tilanteen kuvailua ja turhaa "turvanpärinää"
olemme jo saaneet tarpeeksi.

Tässä oma kadunmiehen kielistrategiani:

SUOMEEN TARVITAAN LAKI SUOMEN KIELESTÄ!
Snellmanin työ on vietävä päätökseen.

Mutta vähemmistöjen oikeudet on turvattava - järkevällä tavalla.
Sitähän tässä keskustelussa on yritetty.

http://www.magma.fi/lankar/the-swedish-speaking-mi...

Oma kansalaisaloitteeni tulee olemaan tämä:
Tulen altistamaan tämän julkiselle keskustelulle ennen kuin teen kansalaialoitteen.

Olen jo saanut yksityisesti kommentteja
esimerkiksi venäjän kielen asemasta.
Se onkin todella kimurantti kysymys..
ja pitäisi ratkaista EU-tasolla.

EUssa lienee jo enemmän venäjän- kuin ruotsinkielisiä.

"Laki Suomen kielestä

Lain sisältö ja tarkoitus
1 § Tässä laissa on määräyksiä suomen kielestä, kansallisista vähemmistökielistä ja viittomakielestä. Laki sisältää myös määräyksiä, jotka koskevat yhteiskunnan vastuuta siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväkseen kieli, sekä kielen käyttämisestä julkisessa toiminnassa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

2 § Lain tarkoitus on ilmaista suomen kielen ja muiden kielten asema ja käyttö Suomen yhteiskunnassa.

Lain tarkoitus on suojata suomen kieltä ja edistää Suomen kielellistä moninaisuutta sekä yksityisen henkilön mahdollisuutta saada käytettäväkseen kieli.

Suomen kieli

4 § Suomi on Suomen pääkieli.
5 § Pääkielenä suomi on yhteiskunnan yhteinen kieli, jonka on oltava kaikkien Suomessa asuvien käytettävissä ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.

6 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu siitä, että suomea käytetään ja kehitetään.

Kansalliset vähemmistökielet

7 § Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomenruotsi, romani, saamen ja karjalan kielet sekä tataari, (vanha) venäjä ja jiddish.

8 § Yhteiskunnalla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä.

Kielen käyttäminen julkisessa toiminnassa

10 § Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkisen toiminnan tehtäviä suorittavien elinten kieli on suomi.

Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkia ja kääntää asiakirjoja on erityiset määräykset.

11 § Julkisessa toiminnassa käytettävän kielen on oltava huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.

12 § Viranomaisilla on erityinen vastuu siitä, että niiden toiminta-alalla on käytettävissä suomenkielistä terminologiaa ja että sitä käytetään ja kehitetään.

Suomi kansainvälisissä yhteyksissä

13 § Suomen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on suojeltava.

Yksityisen henkilön mahdollisuus saada käyttöönsä kieli

14 § Jokaiselle Suomessa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia ja käyttää suomea ja kehittää sitä.

Tämän lisäksi on
1. kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle annettava mahdollisuus oppia ja käyttää vähemmistökieltä ja kehittää sitä, ja

2. kuurolle tai kuulovammaiselle ja sille, joka muusta syystä tarvitsee viittomakieltä, annettava mahdollisuus oppia ja käyttää viittomakieltä ja kehittää sitä.

Sille, jonka äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa sanottu, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.

15 § Yhteiskunta on vastuussa siitä, että yksityiselle henkilölle annetaan käytettäväksi kieli 14 §:n mukaisesti."

Vaatiiko tämä perustuslain muutoksen ?
Ainakin se vaatii uuden tulkinnan!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Sveriges språklag där, i finsk version...

Ett litet tankeexperiment. Tänk att du är Finlands bosättningsminister (asutusministeri), sådär som Veikko Vennamo på 1940-talet. Hur skulle du placera 300.000 finlandssvenskar (eller 400.000 människor ur tvåspråkiga fi/sve-hushåll) att bo?

Nu säger du och några till att det (a) inte är bra om de bor som en procentuell liten minoritet i huvudstadsregionen och önskar svenska tjänster, men också (b) att inte är bra om de bor "omissa mukavissa oloissaan" i svenskdominerade områden. Hur ska ni ha det?

- - -

PS. Sano kavereillesi, ettet vain "suostu ymmärtämään" ruotsia, vaan että itse ehdotit 2-, 3-, 4-kielistä keskustelua täällä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Suomi on ruotsalainen"!

Eli Ruotsin kielilaki on meille parempi kuin "saksalaisvenäläiseen byrokratiaan perustuva" (YLEssä suomenruotsalaisen auktoriteetin määritelmä) kahden tasavertaisen ja sen toisen vielä vähän tasavertaisemman kansalliskielen malli..

Ruotsin kielilaki ei aiheuttanut mitään väestönsiirtoja.
Miksi se aiheuttaisi asuttamistarpeen Suomessa ?

Mielestäni aivan hyvin voidaan lähteä mainitsemastasi ykkös- ja kakkosluokan palveluhierarkiasta.

Kaikki hierarkiatasot löytyisivät aidosti kaksikielisiltä alueilta,
jonka rajana olisi 20 %.

Kaikkein tärkein eli koulu ja päiväkoti olisi muillakin alueilla.

Silloin ruotsalaisuutta kiihkeimmin vaaliva väestö voisi muuttaa sellaisiin kuntiin, missä kaikki palvelut saadaan ruotsiksi.

Edelleen kutsun teidät kaikki Tampereelle..
Suomenkieliseen suomenruotsalaiseen paratiisiin..

Kuka täältä on muuttanut kaupungin suomenkielisyyden takia Närpiöön ?

Kunnille toki voitaisiin antaa päätäntävaltaa eli Espoon kunnallisvaaleissa päätettäisiin, miten paljon panostetaan esim. ruotsinkieliseen päivähoitoon jne.
Kunnat myös itse kustantaisivat ko. palvelut.

Eihän mikään laki estä esim. Vantaan kaupunkia perustamasta venäjänkielistä kirjastoa tai antamasta tukea venäjänkieliselle
päiväkodille.

Perussuomalaiset tosin tuntuvat vastustavan venäjänkielisten "suosimista".

Samalla tavalla he vastustavat Tampereen kansainvälistä koulua, missä opetusta annetaan englanniksi.

Vaikka olenkin perussuomalaisten rivijäsen,
en aina jaksa ymmärtää puolueen paikallispolitiikkaa.

Mutta en myöskään ymmärrä, miten venäjänkieliset osaavat pyörittää päiväkoteja ja jopa radioasemaa ilman hemmetinmoista kaksikielisyysbyrokratiaa ja 99 %:n jatkuvaa tukea ja kansalliskielistrategioita, mutta ruotsinkieliset eivät osaa.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/158297-vant...

http://www.vantaa.fi/fi/opetus_ja_kasvatus/paivaho...

"Päiväkoti Teremok tarjoaa suomalais-venäläistä päivähoitoa 2-6- vuotiaille lapsille. Meille ovat tervetulleita vantaalaiset suomenkieliset, venäjänkieliset ja kaksikieliset lapset. Päiväkodissa on 21 paikkaa. Henkilökunnassa on sekä suomenkielisiä että venäjänkielisiä työntekijöitä ja käytämme kaikessa toiminnassa rinnakkain molempia kieliä. Järjestämme myös esiopetusta, jos esiopetusikäisiä lapsia on tarpeeksi."

http://www.matroskin.fi/?page_id=696&lang=fi

"Tervetuloa Entressen kirjastoon venäjänkieliselle satutunnille! Tavataan joka toinen perjantai klo 10.

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

>> Edelleen kutsun teidät kaikki Tampereelle,Suomenkieliseen suomenruotsalaiseen paratiisiin...<<

Jag har ingenting emot Tammerfors. Jag har bott där som barn och gått i den svenska skolan några månader. Men vad finns där att se av offentlig svensk service? Ingenting. Skolan är privat. Allt annat är på finska.

>> Kuka täältä on muuttanut kaupungin suomenkielisyyden takia Närpiöön ?<<

Bland mina bekanta är det nog ganska vanligt att människor flyttar från finskdominerade orter till mera svenskspråkiga, när de blir pensionerade. Hur stor andel det är kan jag inte säga. Svenskan är förstås inte heller den enda orsaken, många vill kanske också flytta till en småstad i allmänhet. Exempel:

Åbo, Helsingfors -> Raseborg (många)
Åbo, Tammerfors -> Lovisa
Björneborg -> Jakobstad
Borgå -> Nykarleby

Det blir ju förstås billigare för er i Tammerfors, när seniorerna flyttar bort och inte behöver service på något språk...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

En usko, että juuri kukaan aktiivi-iässä oleva
muuttaa pelkän kielen perusteella.

Eiköhän Espoon merivartijatkin halunneet vain pysyä Espoossa,
mutta nimenomaan kielipolitiikkaan vetoaminen pelasti heidät Imatran barbaareilta.

Tuossa olisi muuten hyvä blogin aihe, mutta nyt ei aika riitä-
ja yritän nyt pysyä rakentavalla linjalla..

"Puolustusvoimien säästöjen yhteydessä Dragsvikin varuskunnan säästäminen herätti kysymyksen siitä, antaako ruotsinkielisyys säästöjen kohdalla koskemattomuuden. Nyt samaa pohditaan myös Raja- ja merivartiokoulun tapauksessa.

- Voiko ruotsinkielisiin yksiköihin säästösyistä kajota ilman, että keskusteluun nousee kielisyrjintä?

- Takaako ruotsin kieli koskemattomuuden?"

http://yle.fi/uutiset/takaako_ruotsin_kieli_koskem...

Tampereella, virallisesti yksikielisessä kaupungissa,
voi todistettavasti elää laadukasta elämää,
vaikka ei olisi kaikkia omakielisiä palveluita saatavilla.

Eli kieli ei suinkaan ole ainoa tekijä,
joka takaa ihmisen viihtyvyyden paikkakunnalla.

Totta kai suomenkieliselle ruotsalaisellekin on
mukavampaa eläkkeellä olla äidinkielen mukaisessa ympäristössä.

"Virtanen on menettänyt ruotsin kielen taitonsa ja on jo pitkään halunnut suomenkieliseen hoitopaikkaan. Vaxholmin kunta ei ole ollut aiemmin halukas maksamaan Virtasen hoitoa toisessa kunnassa.
Nyt kunta on taipunut Virtasen toiveeseen."

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/veikko-virtanen-...

Mutta työikäisten osalta en näe mitään muuttoaaltoa uhkaamassa, vaikka kaikilta espoolaisilta virkamiehiltä poistettaisiin ruotsin kielen osaamisvaatimus (tai oikeastaan ruotsin kielen todistuksen vaatimus)

Otin nimittäin yhteyttä Tehyyn "valehoitajatapauksessa", ja sieltä vakuutettiin, ettei hoitajan tarvitse OSATA ruotsia- mutta todistus ruotsin kielestä pitää olla! Varsinaista hölmöläisten hommaa!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin Vastaus kommenttiin #124

>> Takaako ruotsin kieli koskemattomuuden? <<

Ja, ganska långt så. Europas minoritetsbestämmelser har man "koskemattomuus" så att svenska förvaltningsenheter inte kan flyttas vart som helst. Redan av praktiska skäl förstår jag kanske inte hur man utbildar sjöbevakare i Imatra långt borta från havet.

Bråket om Dragsvik var komiskt. Om man skulle ha flyttat Nylands Brigad någonstans för att spara, hade man varit tvungen att bygga nya byggnader för ett tiotal miljoner. Då skulle Pentti Oinonen ha stått i riksdagen och ropat att "aina etuoikeutetulle vähemmistölle, meidän rahoillamme". Nu är brigaden kvar i sina gamla, mögelskadade (homevaurioisissa) hus. Min son ska dit i juli.

>> Tampereella, virallisesti yksikielisessä kaupungissa, voi todistettavasti elää laadukasta elämää, vaikka ei olisi kaikkia omakielisiä palveluita saatavilla. <<

Hmm. Min familj bodde där i fem år på 1960-talet. En av orsakerna till att vi flyttade bort (till Esbo) var att min mamma, som kom från en helt svenskspråkig trakt, och inte ännu kunde så bra finska då, inte trivdes där.

>> Mutta työikäisten osalta en näe mitään muuttoaaltoa uhkaamassa <<

Jag vet att det finns saker som du inte ser. Därför för vi den här diskussionen. :-)

Jag känner nog personligen människor som - utan att vara svekomaner eller hardcore-SFP:are - som har valt att flytta till orter som är tydligare svensk- eller tvåspråkiga. Jag skulle inte själv prioritera att flytta till en helt finskspråkig ort där jag inte skulle höra någon svenska. Och jag skulle inte heller prioritera att flytta till Åland eller Sverige där jag inte i vardagen skulle höra någon finska.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen Vastaus kommenttiin #125

Jag skulle inte själv prioritera att flytta till en helt finskspråkig ort där jag inte skulle höra någon svenska."

Mutta miksi näillä seuduilla sitten ei anneta opiskella ruotsin sijasta jotain muuta kieltä, kun kerran ko. paikkakunnat eivät kelpaa ruotsinkielisten asuinpaikoiksi, kun siellä vuosikausien pakkoruotsituksesta huolimatta ei kuule ruotsia..

Voisitteko pohtia tätä asiaa siellä Magmassa ?

Imatralle annettiin käsky lukea ruotsia, mutta suomenruotsalainen ei voi muuttaa Imatralle, kun siellä ei kuule ruotsia..

EI nyt oikein aukea minulle tämä yhtälö..

Tampereella ei edelleenkään kuule ruotsia, vaikka sitä on pakolla opetettu 40 vuotta!

Mutta silti suomenruotsalaisilla ei tunnu
olevan mitään ongelmia Tampereella.

Selitys on se, että he ovat tiivis yhteisö, tamperelaiset suomenruotsalaiset. Sinun perheesi ei päässyt sisään siihen yhteisöön.

Itse olen asunut Pietarissa suomalaisten omistamassa asunnossa,
mutta kaikki naapurini olivat venäläisiä.

Ihan mukavia ihmisiä he olivat, huolehtivaisia ja kohteliaita.
Kerran olin viihteeltä tullessa vahingossa jättänyt asuntoni oven lukitsematta, ja aamulla herättyäni ihmettelin supinaa, joka tuntui tulevan asuntoni sisältä.
Asunnon ulko-ovi oli auki käytävään, joten menin katsomaan ja kysyin käytävään kokoontuneilta naapureiltani, mitä nyt on tapahtunut.
He luulivat, että minut oli ryöstetty, mutta eivät uskaltaneet avata väliovea, että tulisivat katsomaan, olenko hengissä..
Tunnelma oli lämmin, aivan kuin olisin kotona ollut ja vanhemmat ihmettelemässä, onko poika kunnossa..Jäi mieleen se tapaus.

En minä Pietarissa kaivannut suomalaisia koko ajan ympärilleni,
tapasinhan heitä joka päivä töissä.
En minä heitä enää illalla kaivannut..
Ja jos olisin kaivannut, olisin voinut
mennä johonkin "suomalaiseen" kapakkaan..

Pietari on yksikielisesti venäjänkielinen kaupunki, mutta sieltä toki löytää suomenkielisiä palveluita.
Tukholma on yksikielisesti ruotsinkielinen kaupunki, mutta sieltä saa varmasti palveluita suomen kielellä.
Helsinki voisi aivan hyvin olla yksikielisesti suomenkielinen kaupunki, varmasti sieltä saisi palveluita ruotsin kielellä ilman virallista kaksikielisyyttäkin.

"svenska förvaltningsenheter"-
Juuri nämä pitäisi purkaa kokonaan!

Ei vähemmistökielen suojelu vaadi mitään järjetöntä byrokratiaa ja erillishallintoa,
vaan nimenomaan suvaitsevaisuutta.

"Europas minoritetsbestämmelser" - onko linkkiä kohtaan,
jossa puhutaan hallinnosta..
Käsittääkseni EN:n painopiste on oikeuksissa, ei suinkaan hallinnossa..

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Muuten, Suomessa taitaa olla maan tapa
keskustella siitä, että joku muu keskustelee!

Miksei esimerkiksi Vapaa kielivalinnassa minun blogistani keskustelevat tule tänne blogiin pohtimaan asiaa ?

Eräs Andelin tosin saa siellä "kehuja"..

Eikö Nevalainen-Andelin crew olisi valmis väittelemään asiasta vaikka radiossa selvällä suomen kielellä ?

Ai niin, YLEhän keskittyy vain "Suomi on ruotsalainen" -sarjan mainostamiseen..

Mutta onhan olemassa Radio Nova! Ja siellä se Enbuske crew!

http://www.radionova.fi/ohjelmat/enbuske-linnanahd...

http://tuomasenbuske.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6043...

http://yle.fi/radio1/asia/tuomas_enbuske/president...

Enbuske on tunnettu suomenruotsalaisuuden ystävä, mutta ei ymmärrä pakkoruotsin perusteluja.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Koska blogiin ei oikein tunnu tulevan kommentteja,
harvennan käyntikertoja pariin kertaan viikossa.

Kevät on alkamassa, tänään oli upea, valoisa päivä.

Suosittelen runsasta ulkoilua kaikille!

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Niin, pienoinen harmi, että jää vain meidän kaksinpuheluksi, kun mielestäni puhutaan harvinaisen konkreettisista asioista. Tosin pitäisi kyllä ulkoillakin!

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Keskustelu näemmä sujuu hyvin Vapaa kielivalinta ry:n sivuilla.

Itse kuuntelin uutisissa presidentti Niinistön puhetta,
ja toiveeni heräsi siitä,
että meille kaksikielisyysunelmasta kieltäytyvillekin vihdoinkin annettaisiin omantunnon- ja identiteetinvapaus.

"Niinistö totesi, että suomalainen demokratia ja yhteiskunnan eheys ovat suuria arvoja, jotka eivät rakennu samanlaisuudelle, vaan toisen yksilön ihmisyyden ja ajatusten kunnioittamiselle."

Mutta pakkoruotsiin ei anneta mitään poikkeuksia, herra presidentti.

Milloin meidän suomenkielisten toisinajattelijoiden
ajatuksia aletaan kunnioittaa ? Milloin meille annetaan omantunnonvapaus, vapaus elää oman identiteettimme mukaisesti ?
Identiteettiin pakottaminen on henkistä väkivaltaa.

http://yle.fi/uutiset/niinisto_vetosi_vakivallatto...

http://www.vapaakielivalinta.fi/

Mutta noista palveluista:

Terveydenhuolto, vanhustenhoito, koulutus.
Siinä kolme tärkeintä, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

Huomattavan pieni määrä siihen nähden, että kaikki joutuvat lukemaan pakkoruotsin, jotta ruotsinkieliset saisivat nämä peruspalvelut..

Koulutus hoituu ruotsinkielisten omin voimin
(ja muiden vähemmistöjen omin voimin)

Terveydenhuollossa vaje on vain suorittavan portaan ruotsintaidossa.
Lääkäreitä tulee kiintiökoulutuksesta.

Suorittavan portaan vaje voidaan korjata houkuttelemalla
ruotsinkielisiä hoitoalalle...
Siinä ovat avainasemassa ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut eli koulutukseen me tässäkin palaamme.

Muuten palvelut tulee olla saatavissa enemmistön kielellä.

Apropo prosenttirajat: 30 % tuntuu olevan ainakin Kroatiassa käytössä,
joillekin sekin on liian alhainen..
"
Noin 20 000 ihmistä on osoittanut mieltään kyrillisiä kylttejä vastaan Kroatiassa, Vukovarin kaupungissa. Kaupungin asukkaat vastustavat hallituksen suunnitelmia sallia virallisissa kylteissä kyrilliset kirjaimet, jos alueen asukkaista yli kolmannes on serbejä."

"Laki määrää, että vähemmistökansoilla on oikeus käyttää omaa kieltään virallisissa yhteyksissä, jos vähemmistö muodostaa yli kolmanneksen alueen asukkaista. Esimerkiksi kadunnimet ja virastojen nimet tulisi ilmaista tällöin myös vähemmistökielellä."

http://yle.fi/uutiset/kroatiassa_osoitettiin_mielt...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Järkevä raja toimivalle kaksikielisyydelle on yksi kolmasosa.
Sen alittavat kaksikielisyys ei ole elävää kaksikielisyyttä.
Koko Suomen "kaksikielisyys" on siis
suomenruotsalaisten itsensäkin mukaan suuri kupla!

Sen ei voi olettaakaan toimivan. Eikä se toimi.
Siksi ruotsin kielestä pitää tehdä koko maan tasolla DE JURE vähemmistökieli (toteuttaa alueellinen kaksikielisyys).

"Vähemmistön absoluuttisella ja suhteellisella koolla on merkitystä. Pieni vähemmistö (enintään noin 15 prosentin) taistelee sen puolesta, että se edes huomattaisiin, kun taas suurempi vähemmistö pystyy vaikuttamaan.
Rosabeth Moss Kanterin (1977) mukaan kolmasosa on eräänlainen kriittinen raja.
Jos jokin vähemmistö (naiset/miehet, etninen ryhmä, uskonnollinen ryhmä) muodostaa alle kolmasosan jostain ryhmästä, se keskittyy olemaan vähemmistöä.

Jos osuus ylittää kolmasosan, vähemmistö tuntee olonsa turvalliseksi ja vähemmistössä voi esiintyä erilaisia ryhmittymiä. Ryhmät eivät enää puhu yhdellä äänellä. Jos raja ylittää 40 prosenttia, vähemmistö lakkaa olemasta vähemmistö, sillä silloin ryhmien välillä on tasapaino.

Myös kielellisssä yhteyksissä eräänlainen kriittinen raja kulkee yhden kolmasosan kohdalla (Henriksson 2011). Jos kielivähemmistön osuus jostain ryhmästä on suunnilleen yksi kolmasosa, on toimivalle kaksikielisyydelle suhteellisen hyvät edellytykset."

VTL Linnéa Henriksson
28.2.2011

"Jos raja ylittää 40 prosenttia, vähemmistö lakkaa olemasta vähemmistö, sillä silloin ryhmien välillä on tasapaino."

Tällaisessa Suomessa voitaisiin puhua elävästä kaksikielisyydestä.

Nykyinen "kaksikielisyys" on suurta huijausta.
Mutta hokema "Suomi on kaksikielinen maa"
on saatu tehokkaasti ujutettua suomalaisten kalloihin...
tosin ei aivan kaikkien.

terveisin
Juha Vilhelm Lehtonen

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Lopetan päivityksen tähän, MAGMAn omaan arvioon:

Järkevä raja toimivalle kaksikielisyydelle on yksi kolmasosa.
Sen alittavat kaksikielisyys ei ole elävää kaksikielisyyttä.
Suomen "kaksikielisyys" on siis suomenruotsalaisten itsensäkin mukaan suuri kupla! Sen ei voi olettaakaan toimivan. Eikä se toimi.
Siksi ruotsin kielestä pitää tehdä koko maan tasolla DE JURE vähemmistökieli (toteuttaa alueellinen kaksikielisyys).

"Vähemmistön absoluuttisella ja suhteellisella koolla on merkitystä. Pieni vähemmistö (enintään noin 15 prosentin) taistelee sen puolesta, että se edes huomattaisiin, kun taas suurempi vähemmistö pystyy vaikuttamaan.
Rosabeth Moss Kanterin (1977) mukaan kolmasosa on eräänlainen kriittinen raja.
Jos jokin vähemmistö (naiset/miehet, etninen ryhmä, uskonnollinen ryhmä) muodostaa alle kolmasosan jostain ryhmästä, se keskittyy olemaan vähemmistöä.

Jos osuus ylittää kolmasosan, vähemmistö tuntee olonsa turvalliseksi ja vähemmistössä voi esiintyä erilaisia ryhmittymiä. Ryhmät eivät enää puhu yhdellä äänellä. Jos raja ylittää 40 prosenttia, vähemmistö lakkaa olemasta vähemmistö, sillä silloin ryhmien välillä on tasapaino.

Myös kielellisssä yhteyksissä eräänlainen kriittinen raja kulkee yhden kolmasosan kohdalla (Henriksson 2011). Jos kielivähemmistön osuus jostain ryhmästä on suunnilleen yksi kolmasosa, on toimivalle kaksikielisyydelle suhteellisen hyvät edellytykset."

VTL Linnéa Henriksson
28.2.2011

Käyttäjän Jan-ErikAndelin kuva
Jan-Erik Andelin

Tarkasti ottaen - minä siirryn nyt kirjoittamaan suomeksi, kun hyvä keskustelu tässä muuten tyrehtyy, kuinka ollakaan, kielimuuriin - nuo Linnea Henrikssonin 30:n prosentin jutut lanseerattiin ensin kaksikielisiä organisaatioita varten.

Tämä tapahtui omassa kotikaupungissani Porvoossa, missä pohditiin, miten ammattikouluopetusta tulisi järjestää, paikkakunnalle ankkuroiden kaksikielisesti, vaiko ruotsinkielisten osalta Helsingin Prakticumissa yksikielisesti. Siinä yhteydessä Henrikssonilta pyydettiin arviota.

Myöhemmin tuohon tutkimukseen on viitattu myös kuntia yhdistettäessä.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Henriksson viittaa amerikkalaistutkimuksen "kriittiseen massaan", joka on asian ydin ja tukee minunkin agendaani- ironista sinänsä.

Suomessa virallinen kriittinen massa onkin sitten VIISI prosenttia,
ja kaikki suomalaiset pakotetaan lukemaan ruotsia ja palvelemaan ruotsinkielisiä ruotsiksi-
"elävän kaksikielisyyden" ylläpitämiseksi.

Suomessa suomenruotsalaisilla on siis kuusinkertainen painoarvo!

Mutta, käsi sydämelle: Oletteko te kuusi kertaa arvokkaampia kuin me suomenkieliset ? Muutenhan tämä 5 %:n muuttuminen 30 %:ksi kaksikielisyysmantroissa ei oikein ole selitettävissä.
Elävä kaksikielisyys edellyttää 30 %, teitä on vain 5 %.

Suomalaiset pakotetaan antamaan teille tekohengitystä,
jotta maa säilyisi kaksikielisenä.. Hullua touhua!

Siis, oletko sinä, Jan-Erik,
kuusi kertaa arvokkaampi kuin minä Juha Vilhelm?

Mikä suomenruotsalaisissa on niin arvokasta, että heille pitää antaa kuusinkertainen painoarvo verrattuna kantaväestöön ?

Kun nyt olemme täällä kahdestaan, voisitko kertoa rehellisesti:
Mikä teissä on NIIN arvokasta! Arvokkaitahan te olette, mutta kuusinkertainen arvokerroin on kyllä liioittelua.

Vai miten selittyy kriittisen massan
olemassaolo jo viiden prosentin pitoisuudella ?

Vai olisiko niin, että kaksikielisyys tosiaan kaatuu, kun Itä-Suomen muutama koululainen saa luvan opiskella venäjää..

Mutta eihän tällaista järjestelmää silloin kannata pitää pystyssä.
Jos kyseessä olisi talo, sehän olisi tyhjennetty asukkaista jo aikapäiviä sitten ja odottaisi räjäytyspartiota.

Mehän elämme valtavassa valheessa! Keinotodellisuudessa, joka on elävää vain sille siunatulle viidelle prosentilla joka siitä hyötyy..

Vastaus ongelmaan on alueellinen kaksikielisyys;
pk-seutu ei enää kuulu siihen alueeseen..

http://yle.fi/uutiset/vieraskielisten_maara_kasvaa...

"21-23 prosenttia vieraskielisiä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa

Helsingissä muunkielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 68 000:sta 146 000:een, ja sen osuus väestöstä vajaasta 12 prosentista 21 prosenttiin.

Espoossa määrä kasvaa 26 000:sta 64 400:aan ja osuus kasvaa 10 prosentista lähes 21 prosenttiin. Vantaalla asuu nyt 22 000 vieraskielistä ja vuoden 2030 ennuste on 56 000, mikä merkitsee sitä, että väestöryhmän osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin.

Kehysalueella asuu nyt 10 500 vieraskielistä, ja määrän ennustetaan kasvavan yli 25 000:een eli seitsemään prosenttiin koko väestöstä."

Siksi on kehitettävä kevyempiä rakenteita turvaamaan palveluita:
Myös maahanmuuttajat vanhenevat ja unohtavat suomen kielen.
Hoivaa hekin tarvitsevat!

Toimituksen poiminnat