*

Uusi kielipolitiikka Suomenkielisellä oltava oikeus itsenäiseen, ruotsittomaan suomalaisuuteen!

Paatoksesta ratkaisuihin - kansalaisaloite ruotsi vapaaehtoiseksi!

"Keskustelun runsaus ja aggressiivisuus osoittaa, että kysymys pakkoruotsista on tulehtunut.

Mistä ei voi vaieta, siitä on puhuttava. " Osmo Soininvaara 2009

Mutta eikö vihdoinkin pitäisi laittaa fokus ratkaisuihin, ainaisen jankkaamisen ja väittelyn sijasta ?

Sivistysvaliokuntaan on tullut runsaasti kannanottoja kansalaisaloitteen käsittelyssä :

mielestäni Suomen  Lukiolaisten Liiton kannanotto on harvinaisen selkeä ja järkevä.

Valitettavasti missään mediassa ei ole tätä kannanottoa ole julkaistu, joten minun on ryhdyttävä mediaksi, koska koen, että tässä lausunnossa on ongelman ratkaisun avaimet. Lausunto on varsin tasapainoinen, koska se tölväisee myös "impivaaralaisia, jotka haluavat palata 80-luvulle"..

Miksei kerrankin otettaisi vaarin maamme tulevaisuuden toivoista ja heidän tasapainoisista näkemyksestään ?

Sivistysvaliokunnan mietinnön tulisi antaa viesti siitä, että kansan enemmistön epäkohdaksi kokemalle asialle ollaan tekemässä jotain- SLL:n lausunto on oivallinen tiekartta kohti oikeudenmukaista ratkaisua!

Sivistysvaliokunta, nyt on saatava viesti siitä, että asialle aiotaan tehdä jotain!

 

Lausunnon  ydin:

"SLL kannattaa ruotsin kielen vapaavalintaisuutta kaikilla kouluasteilla ja lisäksi kaikille pakollista kahta vapaavalintaista vierasta kieltä, joista vähintään toisen on oltava A-kieli".

 

Tässä lausunto kokonaisuudessaan:

LAUSUNTO

Sivistysvaliokunnalle

Asia: M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

 

Suomen Lukiolaisten Liitto lausuu kunnioittavasti sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta tulla kuulluksi ruotsin kielen valinnaisuutta kaikilla kouluasteilla esittävää kansalaisaloitetta käsiteltäessä. SLL kannattaa monipuolista kielten osaamista kansainvälistymisen tukijalkana. SLL kannattaa käsiteltävää aloitetta niiltä osin kuin se esittää ruotsin kielen muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi, mutta ei yhdy kaikilta osin aloitteessa esitettyihin perusteluihin.

Ruotsin kielen osaamisessa on todettu olevan merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä (2012) arvioidaan, että noin viidennes korkeakouluopiskelijoista ei saavuta valtionhallinnon kielitutkinnon tyydyttäviä taitoja vastaavaa tasoa. Virkamiesruotsi on korkeakouluissa myös yksi merkittävistä pullonkauloista tutkinnon loppuunsaattamisessa. Korkeakoulut ovat reagoineet tähän mm. aikaistamalla toisen kotimaisen kielen ohjeellista suoritusajankohtaa, jotta toisella asteella opittu oppiaines on vielä tuoreessa muistissa. Tällaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan paranna korkeakoulutetun valmiuksia palvella ruotsin kielellä myöhemmin valmistuttuaan.

SLL pitää tärkeänä, että opiskelu perustuu ensisijaisesti oppijan motivaatioon. Tätä voidaan kieltenopiskelussa kehittää  mm. opiskelun sopivalla haastavuudella, vuorovaikutustaitoihin painottuvalla opetuksella sekä ennen kaikkea opiskelijan henkilökohtaisella kokemuksella opiskeltavan sisällön mielekkyydestä ja tarpeellisuudesta. Tarkoituksenmukaisin keino jälkimmäisimmän edistämiseksi on antaa opiskelijalle mahdollisuus tehdä valinta opiskelemistaan vieraista kielistä oman elinympäristön tai tulevaisuudensuunnitelmien kannalta mielekkäällä tavalla. SLL ei jaa aloitteessa esitettyä käsitystä rajallisesta oppimiskyvystä, vaan pitää kahden vieraan kielen opiskelua jatkossakin kannatettavana. Pedagogisia ratkaisuja on kuitenkin kehitettävä kaikkien vieraiden kielten osalta tukemaan sellaisia valmiuksia, jotka antavat edellytykset opiskeltavan kielen täysipainoiselle käytölle.

SLL on lisäksi huolissaan kielitaidon yksipuolistumisesta. Esimerkiksi saksan ja ranskan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrä on laskenut merkittävästi tarkasteluvälillä 2006-2015 vuosi vuodelta sekä lyhyen että pitkän oppimäärän osalta. Siirtymällä kahteen vapaavalintaiseen vieraaseen kieleen mahdollistetaan monipuolisempia kansainvälisiä mahdollisuuksia myös sellaisille opiskelijoille, jotka muuten eivät tahdo opinnoissaan keskittyä erityisesti kieliin.

Mihin tahansa suuntaan toisen kotimaisen kielen opiskelu kehittyy on keskeistä, että päätösten yhteydessä turvataan molempien kansalliskielten elinvoima sekä kumpaa tahansa kieltä puhuville laadukas palveluiden saatavuus omalla äidinkielellään.

SLL kannattaa ruotsin kielen vapaavalintaisuutta kaikilla kouluasteilla ja lisäksi kaikille pakollista kahta vapaavalintaista vierasta kieltä, joista vähintään toisen on oltava A-kieli.

 

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/sll-lausui-ruotsin-va...

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Tämän blogin kommentit julkaistaan vasta kun ne on hyväksytty eli ensi viikolla. Painopisteeni on ratkaisussa.

Pohtikaa, myös pakottajat, eikö tämä lukiolaisten näkemys
voisi olla mietinnön pohja...

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/viitamies_p...

http://www.talouselama.fi/uutiset/pakkoruotsista+p...

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/pakkoruotsi...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Pauliina Viitamies (sd)ihmettelee, miksi juuri pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite olisi sellainen, jota joku valiokunnassa haluaisi jarruttaa. Hänen mukaansa jokainen taloon tullut kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asianmukaisen käsittelyn. Viitamiehen mukaan suurimmalle osalle kansanedustajia pakkoruotsiteema ei herätä samanlaisia intohimoja, kuin perussuomalaisille" (ote verkkouutisten linkistä)

Kansanedustaja Viitamiehellä on ihan erheellinen käsitys että perussuomalaisia olisi kaikkiaan tuo yli 70 prosenttia kansasta, jotka vastustavat pakkoruotsia. Mielestäni kansanedustajien pitäisi kyllä tietää enemmän puolueiden määristä. Oikeastaan se olisi vähimmäisvaatimus.

Kokoomuksen Raija Vahasalo totesi tänään Hesarissa, että viivästymisen syy on "hirvittävän iso ruuhka" - uskokoon ken tahtoo. Tosin pakkoruotsin kiivaana kannattaja tiedetty Vahasalo jättää sivistysvaliokunnalle takaportin. "Hänen mukaansa valiokunnalla on oikeus olla myös jättämättä mietintö."

Just, eihän sitä ole heillä intoa antaa ennen vaaleja kansanedustajien asiasta äänestää, voisivat vielä vaikka hävitä. Ja mikä pahinta äänestäjät saisivat tietää ketkä tämän pakon kannalla oikeasti ovat. Päitä putoaisi runsaasti, uskon minä. Ei kansa enää usko siihen, että kaikkien suomalaisten on osattava ruotsia, vaikka sitä oikeasti vain hyvin harva elämässään tarvitsee. Riittää oma äidinkieli ja kaksi muuta vierasta kieltä. Vain niin monikielisyys saadaan Suomessakin nousuun.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Siksi päätin auttaa Vahasaloa ja ehdottaa mietinnöksi lukiolaisten tasapainoista kannanottoa.

Miten sinun kansanedustajasi äänestäisi lukiolaisten ehdotuksesta ?

Tässä muistutuksena, mikä taho edelliskerralla vastasi viivytyksestä:

SDP ja RKP!

Lainaus:

Kotimaa | Turun Sanomat 21.4.2004 03:01 | 0

Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) olisi estänyt sitä.

Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd) kertoi eduskunnassa tiistaina, miten hän sai puhelun pääministerin kansliasta.

– Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (r) ja pääministeri olivat sopineet asiasta.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073961274/Lippon...

Toimituksen poiminnat