Uusi kielipolitiikka Suomenkielisellä oltava oikeus itsenäiseen, ruotsittomaan suomalaisuuteen!

Dominoefektin pelko estää eliittiä sallimasta valinnanvapauden kieliopinnoissa

Eduskunnan sivistysvaliokunta oli jo hautaamassa kansalaisaloitteen ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi opintojen kaikilla asteilla, mutta julkisuuden paine sai puheenjohtaja Vahasalon löytämään käsittelylle aikaa. YLEn Ajankohtainen kakkonen kertoi asiasta suorassa lähetyksessä.

Asian käsittely jatkuu siis tänään kello 11.30.

Nämä vaientamis - ja hautaamisyritykset ovat kuitenkin oireellisia ja paljastavat ongelman ytimen:

Eliitti pelkää tehdä ratkaisua asiassa! Miksi eliitti pelkää tehdä ratkaisua näin yksinkertaisessa kysymyksessä ?

Vastauksen antoi Stefan Wallin Turussa eduskuntatutkimuksen vaalidebatissa maanantaina.

Wallin totesi, että "kovan linjan ruotsin vastustajat haluavat saada aikaan dominoefektin"..

Wallin siis paljasti, että valinnanvapauden antaminen suomenkielisille johtaisi dominoefektiin.,

Samalla linjalla on aiemmin ollut Pär Stenbäck, joka on todennut Suomen muuttuvan ykskieliseksi 20 vuoden kuluessa siitä, kun suomenkieliset ovat saaneet valinnanvapauden..

Omaan henkilöhistoriaani liittyy hyvin vahvasti VAPAUS. Opiskelin aikoinaan Neuvostoliitossa ja kävin kaksi kertaa Itä-Berliinissä. Seurasin silloin aitiopaikalta dominoefektiä..eli Itä-Euroopan vapautumista,

Kokemukset muovasivat ajatteluani loppuiäkseni.

Siksi kehotankin kaikkia pohtimaan, miten muka Suomessa "dominoefekti" muuttaisi Suomen yksikieliseksi, jos kerran Äbo Akademin tutkimuksen mukaan kansa kokee kaksikielisyyden arvokkaaksi asiaksi... Miksi Suomessa lähtisi liikkeelle Itä-Euroopan kaltainen dominoefekti, jos  kansa kerran tukee kaksikielisyysjärjestelmää.

Pelkääkö eliitti, että kansa ei sittenkään tue kaksikielisyyttä, jos se saa vapauden itse päättää..

Mielestäni eliitti pelkää juuri tätä: Kansa ei todellisuudessa tuekaan kaksikielisyysjärjestelmää, joten sen ylläpitoon tarvitaan pakkokeinoja:

Järjestelmän turvaamiseksi tarvitaan kielipolitiikan berliininmuuri- vapaan kielivalinnan estäminen eli pakkoruotsi! Luottamuspula eliitin ja kansan välillä on siis pakkoruotsin perimmäinen syy..

Ikävä kyllä eliitin toiminta vain lisää tätä luottamuspulaa..

Pakon kautta pystyssä pysyvä järjestelmä ei ole legitiimi järjestelmä: Kansalaisen velvollsuudentunnon kautta pystyssä pysyvä järjestelmä sitävastoin pysyy pystyssä, vaikka vapausastetta lisättäisiinkin.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Vastauksen antoi Stefan Wallin Turussa eduskuntatutkimuksen vaalidebatissa maanantaina.
Wallin totesi, että "kovan linjan ruotsin vastustajat haluavat saada aikaan dominoefektin"

Samat ovat pelot kuin Puttinillakin:) Liika vapaus ja demokratia ovat vain kansalle pahaksi.

Sinänsä on ihme, että pelkona olisi ruotsin kielen loppuminen Suomesta kokonaan, jos koko kansalla ei ole pakkoruotsia. Eihän se loppunut ennen peruskoulun tuloakaan, vaikka sitä ennen vain pienempi osa kansasta luki silloisessa oppikoulussa olevaa pakollista ruotsia.

Olisi ollut kansanvallan täydellistä halveksuntaa, jos kansalaisaloitteiden käsittelyä ei eduskunta edes ottaisi vakavasti. Nyt meillä äänestäjillä on myös mahdollisuus sitovasti nähdä kuinka omat ehdokkaamme täyttävät aikaisemmat lupauksensa vapaasta kielivalinnasta. Hienoa.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Miten todennäköinen tuollainen dominoefekti olisi, jos kerran kansan enemmistö suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja kaksikielisyyteen, mutta samalla ilmaisee haluttomuutensa _henkilökohtaisiin_ uhrauksiin asian edistämiseksi..

http://vapaakielivalinta.fi/pdf/tutkimus-suomalais...

Olisiko DDR vielä pystyssä, jos Neuvostoliitto olisi antanut Itä-Euroopalle enemmän liikkumavaraa ja Berliinin muurissa olisi ollut
enemmän aukkoja.

Nyt tälläkin areenalla on jauhettu "sekundäärisiä argumentteja" vuosikausia, joten otetaan nyt tämä uusi avaus, jotta saisimme uutta näkökulmaa. Tosin onhan suomenruotsalainen edunvalvontakoneisto jo julkaissut satasivuisen teoksen kieliopintojen vapauttamisen seurauksista, mutta minua kiinnostaa, mikä nykyisessä poliittisessa eliitissä on muutoksen suurin este. Ja siksi päädyin tähän analyysiin:
dominoefektin pelko.

Mutta onko se pelko aiheellinen ??

Ennen peruskoulua ruotsia luki 20 % kansasta, Suomi oli osa YYA:ta.
Nyt Suomi on osa EUta, asemoinut itsensä länteen NATO-kumppanuudella..
Edes ulkopolitiikka ei enää kärsi, jos ruotsia opiskelevien määrä laskee takaisin 20 %:iin.. eli peruskoulua edeltäneeseen aikaan.

Sinänsä kiintoisaa, että Åbo Akademin tutkija tuntuu haikailevan uuden kylmän sodan perään, jotta ruotsin pakollisuus saataisiin pysymään--
jotenkin niin 70-lukulaista..

Arvoisa Janne Väistö, OLEMME NYT EUssa ja NATO-kumppani.

http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Siteeraan itseäni:

"Pakottamalla suomalaiset lukemaan ruotsia kuvitellaan Suomen ilmaisevan kuulumisestaan "länteen".

Länsimaiseen arvomaailmaan ei kuitenkaan kuulu yksilön- ja valinnanvapauden rajoittaminen,
joten pakottaminen itse asiassa kertoo Suomen kuuluvan hallinnon mallissa venäläiseen kulttuuripiiriin.

Englannin kieli on Suomen yhteys länteen- tai vaihtoehtoisesti mikä tahansa muukin EU- tai NATO-kieli.

Jostain syystä englanti eikä mikään muukaan NATO- tai EU-kieli ei kuitenkaan ole pakollinen lainsäädännössä.

Erona Kekkosen aikaan Suomi on jo 20 vuotta asemoinut itsensä
länteen EU-jäsenyyden kautta,
ei suinkaan löyhän pohjoismaisen ulottuvuuden kautta.

Odotan innolla Janne Väistön väitöskirjan valmistumista!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuri näin. Tämä on yksi niistä ihmeellisistä meriselityksistä, mitä täällä Puheenvuorossakin usein toistellaan. Eikö edes EU:n jäsenyys riitä todellakaan osoittamaan mihin me kuulumme? Jos ei, niin määrätään sitten pakkoenglanti meillekin, kuten se on jo Ruotsissa ja jopa Ahvenanmaallakin.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Miten tämä dominoefektin pelko saataisiin laajempaan poliittiseen keskusteluun ? Viimeksi eduskunnassa puhuttiin aivan mottipäisiä ruotsinkielisistä poikaystävistä lähtien ruotsin pakollisuuden perusteluna.

Mielestäni dominoefektin uhka ei ollut
lainkaan esillä kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa eikä muutenkaan suomenkielisessä kielikeskustelussa.

Onko aihe liian tulenarka ? Ei oikein löydy materiaalia edes netistä!

"RKP-leiri taas näkee asian niin, että mikäli ruotsista tulee virallinen vähemmistökieli, se väistämättä häviää Suomesta muutamassa sadassa vuodessa. Vain äärimmäisen rajut pakkotoimet voivat estää tämän kielellisen integraation. Edes pientä venäjänvaihto-oikeutta ei voida antaa itäsuomessa, koska siitä tulisi dominoefekti, joka johtaisi siihen, että ruotsi määriteltäisiin viralliseksi vähemmistökieleksi. Kuinka moni kaksikielinen perhe haluaisi kasvattaa lapsistaan vähemmistöläisiä? Virallinen kaksikielisyys on henkinen selkäranka sille, että lapset uskalletaan laittaa ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja kouluihin, ilman että on pelkoa, että he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, ei-suomalaisiksi."

http://lingvulino.blogspot.fi/2010/12/puhuttiin-ta...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Kannatan tätä vastalausetta- sillä on mahdollisuudet saada enemmistö.

http://www.paulikiuru.fi/?x103997=965719

25.2.2015

VASTALAUSE

Aloitteen sisältö

Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Aloit­teessa esitetään kieli- ja koulutuspolitiikan ke­hittämistä niin, etteivät ruotsin kieltä opiskele­mattomat oppilaat joudu jatko-opintojen ja työu­ran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhtees­sa ruotsia opiskeleviin.

Aloitteessa ehdotetaan, että julkiset palvelu­tehtävät on järjestettävä niin, että suomenkieli­nen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtä­vissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Aloitteen merkityksestä

Kansalaisaloite on antanut mahdollisuuden kie­len opiskelua koskevaan keskusteluun. Aloite vahvistaa myös tavoitetta edistää ja tukea vapaa­ta kansalaistoimintaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskun­nan kehittämiseen. Mahdollisuus nostaa käsitel­täväksi kansalaisten tärkeäksi katsomiaan asioi­ta täydentää näin osaltaan edustuksellista demo­kratiaa.

Me allekirjoittaneet sivistysvaliokunnan jäse­net kannatamme laajaa keskustelua ruotsin kie­len opiskelun velvoittavuudesta koko ikäluokal­le. Arvostamme kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohta­matta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämän oikeuden mahdol­listaminen ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta ei opiskelisi ruotsia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on to­dettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kansalais­ten näkemyksen kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa vahvistaa luottamusta avoi­meen kansalaisyhteiskuntaan. Olisi ollut valitet­tavaa, jos aloitteen olisi annettu raueta istunto­kauden loppumiseen ja aikapulaan vedoten. On todettava, että myös aloitteen tahtotilan vesittä­minen loisi päätöksenteosta ja hallinnosta yli­mielisen asenteen, joka voisi heikentää luotta­musta kansalaisaloitejärjestelmään ja edustuk­sellisuuteen laajemminkin.

Vastalauseen perustelut

Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä ai­kana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutet­tu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toi­vottu.

Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoi­tetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetukses­sa.

Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimisky­ky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kiel­ten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se ko­kemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heik­ko motivaatio aineen opiskeluun ovat tulokselli­sen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.

Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita ku­ten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissi­vistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähesty­mistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyt­tömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muu­toksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.

Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinäl­lään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvit­semme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityk­sen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan to­delliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.

Kannatamme sellaisen lainsäädännön laati­mista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskeli­jan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokei­lut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perus­teita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuo­relle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että kansalaisaloite hylätään ja että hyväksytään seuraavat kannanotot:

1. kannanotto kuten SiVM. (Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa te­kemään kokonaisselvityksen, jossa tar­kastellaan maamme yleistä kielten opis­kelun politiikkaa ja miten sitä pitäisi ke­hittää tulevia kielitaitohaasteita enna­koiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaa­misen tarve)

2. Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edelly­tykset alueellisiin kokeiluihin kielivali­koiman laajentamiseksi ilman velvoitta­vaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015

Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok

Toimituksen poiminnat